Blogiarkistot

Ruskakirkko Kalamäessä

Seurakunnan järjestämä Ruskakirkko Kalamäessä kokosi kolmisenkymmentä osanottajaa. Vesienhoitohdistys järjesti tilaisuuden puitteet ja keitti nokipannukahvit. Seurakunta hankki muut tarjottavat. Myös sää oli suosiollinen.

Vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla on jääliläisten yhdistysten rakentama laavu, lintutorni ja näköalatanne.

Yhdistys monessa mukana

Tapahtumat ovat syksyn tullen lisääntyneet. Yhdistys on esitellyt vesistökunnostuta ja Jäälin ulkoilumahdollisuuksia kolmessa tapahtumassa viikon aikana. Nämä ovat Jäälin koulun harraste- ja hyvinvointimessut, Jäälin venetsialaiset sekä Välikylän varhaiskasvatusyksikön järjestämä sadonkorjuutapahtuma. Erityisen kiinnostava on ollut Jääli – Koiteli -reitti, jonka toteutukseen ja ylläpitoon yhdistys on osallistunut merkittävällä tavalla.

LIsää tapahtumia on tulossa: Ruskakirkko Kalamäessä 11. syyskuuta, Jäälin Superluokan iltakoulu Kalamäessä 15. syyskuuta sekä Jäälin koulun kalapäivä Jäälinmajalla 21. syyskuuta.

Markku Vuolteenaho ja Jaakko Laine esittelivät yhdistyksen toimintaa Jäälin koulun harraste- ja hyvinvointimessuilla. Kuva: Markku Vuolteenaho.
Yhdistys oli esillä myös Jäälin venetsialaisissa.
Jaakko Laine kertoo lapsille ja heidän vanhemmilleen vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta ja alueemme tarjoamista ulkoilureiteistä ja -mahdollisuuksista. Kuva: Markku Vuolteenaho

Mielenkiintoinen juttu järvimalmista

Maaseudun Tulevaisuus on julkaissut kiinnostavan kirjoituksen järvimalmin synnystä ja käytöstä. Fennoskandiassa on otolliset olosuhteet järvimalmin muodostumiselle. Maaperässä on rautaa, joka hiljalleen liukenee veteen, kun sadevedessä on hiilihappoa. Hapettoman pohjavesivirtauksen mukana rauta päätyy järveen, jossa se saostuu tullessaan hapelliseen veteen. Malmia on kasautunut niihin kohtiin, joissa pohjavettä purkautuu suoraan maaperästä. Järvimalmi oli pitkään tärkein raudan lähde ja rauta tärkeä Suomen vientiteollisuuden tuote. Vasta 1900-luvulle tultaessa vuorimalmi pääsi voitolle edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Ratkaisevaa siinä oli dynamiitin keksiminen.

Järvimalmi on erityisen kiinnostava Jäälin rautailmiön näkökulmasta. Prosessi on lähtökohtaisesti sama. Jäälissä rauta liukenee rikkihapon vaikutuksesta hyvin paljon nopeammin. Rikki on peräisin mustaliuskeista. Rikkihappoa muodostuu, kun se on päässyt hapettumaan pohjaveden alentamisen seurauksena. Jäälissä rauta saostuu metsäojissa, joista se leviää veden mukana koko järveen. Keskittyneitä kasautumia ei siis synny.

Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vedessä on rautaa 10 – 20 grammaa kuutiossa, ajoittain enemmänkin. Tämä tarkoittaa, että Jäälinjärveen tulee rautaa satoja kiloja päivässä.

Juttu avautuu tästä linkistä:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/36f9a08a-5135-45e9-a324-8456f50c9947

PEFC pohjoisen alueen mesäsertifiointitoimikunnan jäseniä tutustui Jäälin vesienhoitoon

Metsien PEFC-sertifiointitoimikunnan pohjoisen alueen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä vierailivat Kalamäessä tutustumassa Jäälin vesienhoitoon. Jäälin vesien ongelmat, erityisesti rautakulkeutuma, liittyvät metsätalousmaiden käsittelyyn. Monipuolisessa keskustelussa yhdistyksen hankkima suosimulaattorimallinnus kiinnosti vieraita erityisesti. Huomiota herättivät Jäälin mittavat ja monipuoliset toimet kokonaisuutena.

Valtaosa Suomen talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifikaatin piiriin. Sertifikaatin kriteerit ovat selvästi lainsäädäntöä tiukemmat. Sertifiointitoimikunnassa ovat edustettuna metsäalalan toimijat ja viranomaiset.

Sertifiointitoimikunnan jäsenet tutustuivat Kalamäen kosteikkoon ja Järvialtaaseen. Kuvassa puhenjohtaja Markku Ekdahl ja Esa huotari sekä Kiimingin – Jäälin vesiehoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Laine. Kuvasta puuttuu toimikunnan jäsen Tommi Virkkunen.

Kaleva julkaisi selvennyksen polkukeijujuttuunsa

Kaleva julkaisi jääliläisten selvennyksen Kalevan 9.7. julkaisemaan maastopyöräilyjuttuun, jossa nostettiin esiin pyöräilyharrastajien omavaltaisuuksia. Otsikon perusteella saattoi ymmärtää, että näin tapahtuisi myös Jäälissä. Mielipidepalstalla julkaistussa selvennyksessä todetaan, että Jäälissä luvat ovat kunnossa. Samalla ilmaistaan kiitollisuus maanomistajille siitä, että Jääli – Koiteli -reitti on voitu toteuttaa. Selvennyksen voit lukea täältä:

Jääli – Koiteli -reitti täytti kaksi aukeamaa Kalevasta

Kaleva julkaisi 9. heinäkuuta laajan jutun maastopyöräilystä. Juttu tehtiin Koiteli-reitin sorastustalkoissa. Jutun alaotsikko, ”Maanomistajia toiminta ärsyttää, koska lupia ei aina kysellä”, aiheutti hämmennystä.

Jutun tarkoitus lienee ollut tuoda esiin, että pyöräpolkuja ja jopa rakenteita ilmestyy yksityisten maanomistajien maille ilman näiden lupaa tai vieläpä heidän tietämättään. Otsikosta saattoi päätellä, että näin tapahtuisi myös Jäälissä. Jääli – Koiteli -reitti on toteutettu Leader-rahoituksella ja talkootyöllä. Jo rahoituksen myöntäminen edellyttää, että sopimukset ovat kunnossa. Kalevaan on lähetetty otsikoa koskeva täsmennys ja pyydetty julkaisemaan se mielipidepalstalla.

Koiteli -reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykse ja LC Jäälin yhteishanke. Reitti kulkee mm. kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Reitillä on informaatiota mm. vesienhoidosta.

Kalevan jutun voit lukea täältä:

Koiteli-reitin sorastusta jatkettiin

Jääli-Koiteli -välin vaellus- ja pyöräilyreitin pehmeät maapohjat ovat paikoin pettäneet lähinnä vilkkaan maastopyöräilyn seurauksena. Yksi tällainen kohde on Kokonpäässä Kokkoniityn kosteikon lähellä. Pehmennyt kohta vahvistettiin suodatinkankaalla ja murskeella. Samalla kertaa vahvistettiin myös Kokkokankaan laavun lähellä olevan tieuran pehmeä kohta. Kunnostuksen tavoitteena oli helpottaa kävelyä ja pyöräilyä mutta ei kuitenkaan lisätä autolla ajoa laavulle. Materiaalikulut on saatu Oulun kaupungilta kohdeavustuksena. Työt tehtiin talkoilla kuormauskoneen, kahden mönkijän ja kuuden muun talkoolaisen voimin.

Viestintäkoulutusta vesistökunnostajille

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Vesistökunnostusverkosto järjestivät vesistökunnostajille viestintää koskevan koulutustapahtuman webinaarina. Omaa viestintäänsä esitteli kolme toimijaa, joista yksi oli Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Muut olivat WWF sekä Renkajärven suojeluyhdistys Hämeestä. Lisäksi saatiin viestintäammattilaisen ohjeistusta viestintäsuunnitelman laatimiseen.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys panostaa viestintään paljon, keskimäärin 115 talkootuntia vuodessa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia koko talkootyön määrästä. Käytössä on erittäin monipuolinen valikoima välineitä alkaen valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta mediasta ja päätyen tapahtumiin, vierailuihin ja kouluyhteistyöhön.

Yhdistyksen puheenvuoro sai kiinnostuneen vastaanoton, ja siitä käytiin myös jälkikeskustelua. Osallistujia oli viitisenkymmentä eri puolilta Suomea. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä:

Ulkoluokka Kalamäessä

Markku Vuolteenaho raportoi: Lasten iloinen hälinä kaikui taas Kalamäen laavulla sään suosiessa. Superluokan ja eskarioppilaita pyöräili tapahtumaan 58 ja opettajat, vanhemmat ja muut aikuiset päälle. Kolme tuntia meni hujauksessa. Vesienhoitoyhdistyksen tukijoukko taustajoukkoineen sai ylenpalttiset kiitokset.

Koiteli-reitillä syntyi runokirja

Jääliläinen Katri Taskila on julkaissut runokirjan Kuljen valon reunaa. Katri kertoo suuren osan runoista syntyneen Koiteli-reitillä liikuskellessa. Kirjan kansi on Heljä Nikulan maalauksesta ”Veden hopeavälkkeessä” ja kuvastaa Jäälinjärven latvavesistöä.

Kirjassa on 78 sivua, ja se sisältää myös Heljä Nikulan herkkiä, luontoaiheisia akvarelleja. Kirjaa voi tilata Katrin sivuilta osoitteesta http://www.runopolulla.wordpress.com. Kirjan hinta on 20 euroa, ja sen tuotolla tuetaan Koiteli-reitin ylläpitoa.

Koiteli-reitti on jääliläisten yhdistysten toteuttama vaellus-, hiihto- ja maastopyöräilyreitti, joka on suunattu kolmen vesienhoitokosteikon kautta.

%d bloggaajaa tykkää tästä: