Blogiarkistot
Jääli-tietoa Leijonille
Valtakunnallinen Lions-järjestö toteuttaa kuukausiwebinaareja. Maaliskuun teema oli ympäristö – elämänmittainen tehtävä. Tilaisuudessa esiteltiin kaksi esimerkkitapausta, joista toinen oli Jäälin omatoiminen kehittäminen, erityisesti Jäälinjärven kunnostaminen. Webinaarissa oli nelisenkymmentä osallistujaa eri puolilta Suomea.
LC Jääli osallistuu Jäälin kehittämiseen yhteistyössä muiden jääliläisten toimijoiden kanssa. Koiteli-reitille LC-Jääli on toteuttanut omana hankkeenaan Kalamäen laavun, osallistunut muihin talkoisiin ja rahoittanut osan pitkoksista. Reitin ylläpidossa LC Jäälin vastuulle on sovittu laavujen polttopuuhuolto.
Kuvat: LC Jääli kunnosti myös vanhan Saarisenojan laavun ns. Rantareitille (Antero Stenius)
Oulu avustaa Jäälinjärven hoitoa
Oulun kaupunki myönsi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle 5000 euron avustuksen Jäälinjärven kunnostuksessa saavutettujen tulosten ylläpitoon ja vesistön tilan seurantaan kuluvana vuonna. Ennen ratkaisua yhdistyksen hakemus sai Oulun kaupungin ympäristöohjelman seurantaryhmän hyväksynnän. Oulu on tukenut yhdistyksen toimintaa vuosina 2019 – 2021 enintään 7000 eurolla vuosittain. Oulun kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä mm, rautailmiöön liittyvissä tutkimuksissa.
Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”
Kokkohaaran lieteallas pumpattiin
Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.
Kaleva nosti Jäälinjärven kunnostuksen omaehtoisen ympäristötyön esimerkiksi
Kalevan toimittaja Pekka Rahko kirjoittaa koko sivun jutussa ihmisten kokemasta ympäristöahdistuksesta. Yhtenä keinona sen lievittämiseen hän suosittaa omaehtoista ympäristötyötä ja toteaa, että Kiimigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on hieno esimerkki omaehtoisesta ympäristötyöstä. Suuri valokuva kalamäestä palkitsemisesta kertovine kuvateksteineen antaa aiheelle näkyvyyttä. Rahko toteaa, että ympäristöongelmista kirjoitetaan paljon mutta vähemmän heistä, jotka toimivat vapaaehtoisesti ympäristön, luonnon ja ilmaston hyväksi. Syytä olisi, hän painottaa. Kalevan jutun voit lukea täältä:
Yhdistys osallistui Jäälin koulun hyvinvointimessuille
Jäälin koulu järjesti 4. syyskuuta hyvinvointimessut, missä esiteltiin erilaisia ympäristöön, harrastuksiin ja hyvinvointiin liittyviä aktiviteetteja. Koronan vuoksi tapahtumaan ei ollut kutsuttu ”suurta yleisöä”. Oppilaille tapahtuma oli koulupäivä. Oppilaat tutustuivat rasteihin ohjatusti. Oppilaiden vanhemmat olivat saaneet kutsun.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli Jäälinjärven kunnostusta ja tilaa sekä yhdessä Jäälin asukasyhdistyksen kanssa myös Koiteli-reittiä. Molemmat asiat kiinnostivat aikuisia hyvin. Uusiksi jäseniksi ilmoittautui viisi henkilöä.
Vesistökunnostusverkoston kuukauden luku 10 juhlistaa Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen 10 vuotta
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee kuukauden lukua vesistöistä. Uusin kuukauden luku on 10. Sillä verkosto haluaa osoittaa huomiotaan 10 vuotta täyttäneelle Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle. Verkoson mukaan yhdistys on esimerkkinä hyvin toimivasta paikallisten asukkaiden muodostamasta yhteisöstä, jota juhlakirjan leikkisän, mutta ansaitun, otsikon perusteella voidaan pitää vesienhoidon kansallisena ikonina.
Perustelutekstissä kerrotaan, että yhdistys on kymmenen vuoden aikana rakentanut 10 vesienhoitorakennetta ja jatkanut hoitokalastusta koko kymmenen vuotta. Yhdistys on jatkanut Jäälinjärveen tulevan ja sieltä lähtevän veden laadun tarkkailua 10 vuotta. Yhdistys on toteuttanut itse tai osallistunut 10:een eri tutkimukseen.
Perustelutekstin voi kokonaisuudessaa lukea täältä: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Kuukauden_luku
Kokkohaaran huoltoura kunnostettu
Kokkoharan kosteikolle johtava huoltoura on pehmentynyt niin, että esim. pumppauskaluston kuljettaminen mönkijällä on käynyt vaikeaksi. Reitin pehmeä osa on nyt sorastettu riittävän kantavaksi. Ura toimii Koiteli-reitin osana ja kestää myös maastopyöräilyn.
Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto ProAgrian vesistökunnostajille
Oulun seudun ympäristötoimi myönsi kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon ProArgian monipuolisille luonnonhoitotoimille. Vesistökunnostajien verkottuminen on keskeinen osa ProAgrian yhteydessä toimivien Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen toimintaa. Verkosto tunnetaan parhaiten VYYHTI-verkostona. Organisaatio tarjoaa myös neuvontaa, ohjausta sekä suunnitteluapua. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys tekee paljon yhteistyötä VYYHTI-verkoston kanssa. Yhdistys sai vastaavan palkinnon vuonna 2014. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.
MTK laati vesiohjelman ja järjesti seminaarin
MTK:n uusi vesiohjelma kattaa sekä pellot että metsät, ks. b0186129-ae43-d829-2e13-65caac7e6ee1 (mtk.fi). Lähestymiskulma on hyvin tutkimus- ja yhteistyölähtöinen. Ohjelman alkusanat ovat: ”Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta.” Vesiohjelman pohjalta pidetyssä seminaarissa painottui valuma-aluelähtöinen tarkastelu. Suometsien asema metsätaloudessa todettiin tärkeäksi. Toisaalta niiden vesiensuojeluongelmat todettiin ja pyrittiin etsimään niihin ratkaisuja. Erityisesti painotettiin kunnostusojitusten huolellista suunnittelua ja kohdentamista todellisen tarpeen mukaan välttäen tarpeetonta pohjaveden alentamista. WWF:n puheenvuorossa (Jenny Jyrkänkallio-Mikkola) tähdennettiin vesien viivyttämistä toteamalla, että ”kun vesien poisjohtaminen on oikeus niin vastaavasti viivyttämisen pitäisi olla velvollisuus”. Luonnonvarakeskuksen Hannu Hökkä kävi läpi suometsiin liittyviä uusia toimintatapoja joskin hän totesi samalla, ettei edessä olevat metsänuudistukset ja vesiensuojelun parantamistarpeet ole helposti sovitettavissa yhteen. Hökkä piti tärkeänä, että MTK tuottajien järjestönä nostaa asioita esille ja etsii ratkaisuja yhteistyön kautta.
Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on koko toimintansa ajan pitänyt tärkeänä valuma-alueen tarkastelua. Myös yhteistyö mm. maanomistajien, viranomaisten, tutkijoiden ym. tahojen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintaperiaate. Yhdistyksen toiminta on siis samassa linjassa MTK:n vesiohjelma kanssa.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 