Blogiarkistot
Kosteikkoa rakennetaan pitkällä puomilla
Kalämäen kosteikon rakentaminen jatkuu Saarisenojan pohjoispuolella, mihin syntyy laaja avovesialue. Osa siitä jää matalaksi ja tavoite on, että siihen syntyisi runsaasti kasvillisuutta. Kaivinkoneeseen vaihdettiin pitkä puomi, jolla kaivu ja maiden siirto onnistuu paremmin kuin perusvarustuksella. Pitkän puomin ulottuvuus on jopa 17 metriä.
Talvityöt Kalamäessä valmistunevat tällä viikolla. Viime maanantaina Saarisenojaan voimalinjan kohdalle tehtiin pieni hirsirakenteinen pohjakohouma.
Kaivinkoneen pitkä puomi toimii laajan vesialueen rakentamisessa hyvin.
Kosteikon pohjoislaitaan syntyy vaihteleva vesialue
Osa vesialueesta jätetään matalaksi jotta se kasvittuisi
Vanha kaivettu uoma yhdistetään uuteen
Uusi vesireitti auki Kalamäessä
Osa Saarisenojan virtauksesta käännettiin uudelle rakennetulle reitille perjantaiaamuna. Osa vedestä virtaa edelleen vanhaa uomaa pitkin. Vanha uoma sulkeutuu kokonaan ensi viikon loppupuolella lukuun ottamatta tulvavesiä, jotka edelleen pääsevät vanhalle reitille.
Välittömästi uuden reitin avauduttua Saarienojan vedessä näkyi samentumaa. Sillan kohdalla, jossa siis on sekoittuneena vanhan ja uuden uoman vesi, samentuma ei ollut dramaattista. Uusi uoma on mitoitukseltaan väljä ja virtausnopeus pieni. Tämä hillitsee irtonaisten partikkeleiden sekoittumista veteen. Työn aikana vesinäytteitä otetaan kaksi kertaa viikossa. Seuraaava näyte otetaan maanantaina. Viikonlopun aikana näytteitä ei voi ottaa, koska laboratorio ei niitä tutki.
Kaivun jälkeen uuden uoman pinnalla kellui runsaasti jääpaloja, joihin oli jäätynyt turvetta. Jotta nämä eivät kulkeutuisi Jäälinjärveen, uuteen alakanavaan asennettiin kelluva puomi (tukki), joka pidättä pintaroskan.
Työ jatkuu pohjoispuolen kaivuilla, mihin syntyy eri syvyisiä vesialueita. Virtaus oli tarpeen kääntää uudelle reitille ennen näitä kaivuja, jotta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistöön ei syntyisi.
Lieteallas valmiina käyttöön
Kelluva puomi pysäyttää pintaroskan
Yläkanava valmiina
Rantapohja uutisoi näyttävästi Kalamäen rakentamisen
Rantapohja täytti pääuutissivunsa Kalamäen rakentamisella. Juttu kertoo laajasti ja monipuolisesti Jäälin vesien hoidosta. Lue juttu täältä: Rantapohja 190315
Kalamäkeen lietteenkeruujärjestelmä
Viime syksynä tehtiin havainto, että suuri määrä rautasaostumaa oli pysähtynyt uomiin rakennettuihin patoihin. Tästä syntyi ajatus varustaa Kalamäen kosteikko erityisellä lietteenkeruualtaalla, josta liete voidaan poistaa pumppaamalla. Altaan rakentaminen on pitkällä. Altaan molempiin päihin rakennetaan padot, joilla virtaus voidaan pysäyttää. Tämän jälkeen lieteallas voidaan tyhjentää pumppaamalla. Lietealtaaseen johtava tulokanava ja patoaukko ovat syviä. Altaasta lähtevän veden aukko on matala, jolloin vesi poistuu pintavirtauksena. Tämän arvoidaan edistävän lietteen laskeutumista.
Lietealtaan luiska on verhoiltu suodatinkankaalla ja karkealla murskeella vuotojen ja sortumien ehkäisemiseksi
Fingrid Oyj: Saarisenojaan saa rakentaa pohjakynnyksen voimalinjan alle
Saarisenojaan on tarkoitus rakentaa vaakahirsistä pieni pohjakynnys hidastamaan veden virtausta suistoalueella. Kynnys ei nosta vettä merkittävästi mutta rajoittaa virtausta syvimmässä uomassa ja jakaa sitä laajemmalle alueelle kasvillisuuden valtaamaan uomaan. Pohjakynnys sijoittuu juuri voimajohtolinjan alle (ks. Saarisenojan pohjakynnys ). Fingrid Oyj on antanut asiasta lausunnon, jossa on ensiksikin annettu lupa rakentamiseen sekä lisäksi täsmälliset turvallisuusohjeet työtä varten. Fingridin suhtautuminen kelpaa esimerkiksi kenelle tahansa toimijalle!
Kiiminki tutuksi – julkaisu kertoi Vesienhoidon käsikirjasta
Lions Club Kiimingin toimittama laaja ja monipuolinen Kiiminki tutuksi 2015 -julkaisu uutisoi vesienhoitoyhdistyken toteuttamasta Vesienhoidon käsikirjasta talkoovoimin. Jutussa painotetaan kolmannen sektorin tärkeyttä vesisistöjen kunnostuksessa, kun julkisen sektorin resurssit niukkenevat toimijat vetäytyvät. Julkaisu jaettiin jokaiseen talouteen Kiimingissä ja Jäälissä. Kiiminki tutuksi.
Kantavuusongelmia Kalamäen puiden poistossa
Kalamäen kosteikkoalueen puusto oli tarkoitus poistaa metsäkoneita käyttäen. Kosteikkoalueen kantavuus osoittautui suurelta osin niin heikoksi, etteivät metsäkoneet voineet siellä toimia. Niiltä osin, kuin alueella tehdään kaivutöitä, puusto joudutaan poistamaan metsurityönä. Tämä aiheuttaa merkittävän kustannuslisän mutta ei kaada hanketta. Muualla kuin kaivualueella puusto jää vielä pystyyn ja se poistetaan seuraavana talvena. Puiden arvo tai laatu ei tämän vuoksi heikkene. Kaivut on tarkoitus tehdä maaliskuussa ja viimeistelyt tulevana kesänä.
Puuston poisto Kalamäen kosteikkoalueelta käynnissä
Yhdistys on sopinut Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen kanssa puuston poistamisesta Kalamäen kosteikon vettyvältä alueelta. Sopimus koskee neljän kiinteistön aluetta. Hakkuutyöt ovat käynnistyneet. Yksi maanomistaja huolehtii puiden poistamisesta itse. Kahden kiinteistön omistajat ovat poistaneet puut jo aikaisemmin hakkuiden yhteydessä. Puuston poistamisen jälkeen voidaan toteuttaa kosteikkoalueen muotoilutyöt ja lietteen poistoon tarvittavat rakenteet. Työkohteet viimeistellään kesällä, minkä jälkeen kosteikko otetaan käyttöön.
Pieni pohjakynnys Korteojaan
Korteojan uomaan noin kolmekymmentä metriä Heikkisentien rummusta ylävirtaan rakennettiin pieni pohjakynnys. Pääosa suon kautta virtaavasta vedestä laskee kynnyksen alapuolelle. Korteojan uomassa kynnyksen yläpuolella virtaus on erittäin pientä, mutta sinne kertyy maaperästä runsaasti rautasaostumaa. Kynnyksen tarkoitus on estää tai vähentää saostuman valumista Jäälinjärveen. Saostumaa on mahdollista poistaa uomasta kynnyksen yläpuolelta pumppaamalla pienten virtaamien aikana, jotta saostuma ei huuhtoutuisi tulvaveden mukana alavirtaan.
Pohjakynnys ei sanottavasti nosta vedenpintaa Korteojan uomassa. Tulvan aikana vesi nouseen Jäälinjärven pinnan mukaan ja kynnys ”hukkuu” eikä siten nosta vettä myöskään tulvalla.
Kalamäen patorunko valmistui
Kalamäen patorungoksi rakennettu louhospenger valmistui. Penger toimii talven ajan metsä- ja työkoneiden kulkureittinä. Ensi kesänä penkereen alavirranpuoli luiskataan padon muotoon ja verhoillaan luonnonkivillä. Verhouskivet on tuotu rakennuspaikalle varastoon. Padon valmistuttua virtaus ohitusputken kautta suljetaan, jolloin vesi nousee padon yläpuolella ja alkaa virrata padon yli. Penkereeseen ajettiin louhosta Heikkisentien kautta 540 tonnia. Verhouskiviä tuotiin 120 tonnia.
Padon tiivistysrakennetta päätetiin muuttaa työn aikana. Alun perin tiivisteeksi oli suunniteltu metrin paksuinen moreenipatja. Penkereen alta poistettiin kuitenkin suuri määrä maatunutta turvetta, joka päätettiin käyttää tiivisteenä louhospenkereen yläpuolella. Tarvittava massamäärä pieneni tästä syystä noin 400 tonnilla.
Ensi kevään tulva ei mahdu kokonaan virtaamaan ohitusputken kautta vaan osa vedestä virtaa penkereen yli. Sen vuoksi turvetiiviste verhoiltiin virtausuran kohdalta suodadinkankaalla ja kivillä.
Kalamäen sillalle johtava tiepenger korotettiin niin, ettei tulva enää sille nouse. Korotukseen ajettiin 190 tonnia mursketta.
Seuraava vaihe Kalamäen kosteikon rakentamisessa on puiden poisto kosteikkoalueelta. Sen jälkeen kosteikkoalue muotoillaan ja tehdään suunnitellut virtauksen ohjausjärjestelyt.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 