Blogiarkistot
Jäälinmaja vuosikokouksen painopisteenä
Jäälinmajalla 26.3. pidettyyn vuosikokoukseen osallistui 24 henkilöä. Varsinaisia vuosikokousasioita laajemmin osallisutujille esiteltiin vesistön tilaa ja toimenpiteitä sekä erityisesti Jäälinmajan tilannetta ja suunnitelmia. Jäälinmajan sopimusasiakirjat allekirjoitetaan 1.4. ja kunnostustyöt alkavat välittömästi sen jälkeen. Toimintasuunnitelman osana kokous hyväksyi suunnitelman Jäälinmajan kunnostuksesta ja toiminnan käynnistämisestä. Suunnitelma sisältää mm. 165 000 euron hankinta- ja kunnostuskustannukset. Useat osallistujat ilmaisivat valmiutensa talkoisiin.
Hallituksen kokoonpano uusiutui hieman. Kokoonpano käy ilmi kohdasta Yhdistys. Henkilöjäsen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Jäsenmaksutiedot lähetetään jäsenille viipymättä.
Jäälinjärvi on virkistyselementti
Perinteinen Jäälin talvitapahtuma järjestettiin taas Jäälinmajalla totuttuun tapaan. Aktiviteetit olivat Jäälinjärven jäällä: pilkkikilpailut, lasten hiihtokilpailut, poroajelut… Jäälinmaja on siirtymässä Oulun kaupungilta Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen omistukseen, mikäli myyntipäätös saa lainvoiman. Vaikka kiinteistö ja sitä ympäröivä alue ovat edelleen kaupungin, tapahtuma saatiin järjestää alueella kaupungin suostumuksella.
Pilkkikilpailun suurin ahven painoi 420 grammaa. Osallistujia oli 35, ja keskimääräinen saalis, kun punnitukseen hyväksyttiin vain kolme kalaa osallistujaa kohti, oli 115 grammaa. Lähes kaikki kalat olivat ahvenia.
Jäälinmajan sopimukset hyväksyttiin – vuosikokous 26.3.
Oulun yhdyskuntalautakunta hyväksyi Jäälinmajaa koskevan sopimuskokonaisuuden 25.2. Kaupungin byrokratian vuoksi omitusoikeuden siirtyminen kestää vielä noin kuukauden.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona 26. maaliskuuta klo 18 todennäköisesti Jäälinmajalla. Asiakirjat lähetetään noin viikkoa ennen kokousta.
Rautailmiöön yritetään pureutua syvemmälle
Jäälin vesiä – ja monia muitakin – piinaava rautailmiö on todettu hankalaksi. Yhdistys on tehnyt mittavia toimenpiteitä tulovesien mukana virtaavan rauta-humuskiintoaineen pysäyttämiseksi. Vaikka tilanne on parantunut, vesi on edelleen tummaa eikä kovin hyvin läpinäkyvää. Oulun yliopiston RautaVirta -tutkimuksessa selvitettiin vesistön toimintaa ja vesienhoitorakenteiden vaikuttavuutta. Vielä jäi epäselväksi, millaisia prosesseja vesistössä ja maaperässä esiintyy ja voiko niihin jotenkin vaikuttaa.
Aihe kiinnostaa tutkijoita laajasti ja siihen viritellään lisätutkimusta. Ohjelman valmisteluun osallistuvat Oulun yliopiston, SYKEn, LUKE:n, ELY-keskuksen ja Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajat. Vaikka ilmiö on yleinen etenkin rannikkoseudulla, Jääli on tutkimuskohteena etulyöntiasemassa siksi, että täällä on jo asiasta paljon tietoa. Tavoitteena on saada EAKR-rahoitusta, jonka turvin työ voisi käynnistyä kesäkauden alussa.
Jäsentiedote on julkaistu
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen päättyneen vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä. Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyneestä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
Hyvää joulua!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminta on suvantovaiheessa, kun kaikki suunnitellut vesienhoitotoimenpiteet on toteutettu ja suuri rautatutkimus on päättynyt. Jäälinjärven kunto on toimenpiteiden myötä kohentunut hyvin, mutta rautaongelma jäi yhä odottaamaan ”suurta” ratkaisuaan. Jäälinjärven uimaveden laatu oli edelleen Oulun parhaita ja kalakannan tila on hyvä. Yhdistys teki Oulun kaupungille ostotarjouksen Jäälinmajasta. Jääliläisten kannalta on tärkeää, että Jäälinmaja palvelisi paikallisia kokoontumis- ja virkistyskäyttötarpeita mahdollisimman hyvin. Päättyvästä vuodesta kerrotaan tarkemmin vuoden vaihteessa julkaistavassa jäsentiedotteessa.
Yhdistys toivottaa jäsenilleen ja muille seuraajilleen hyvää ja rauhallista joulua.
Katse vesiin -hanke välitti tietoa metsätalouden haitallisten vaikutusten vähentämisestä
Suomen Metsäkeskuksen johtama hanke esittelee laaja-alaisesti metsätalouden vesistövaikutuksia, keinoja vesistöhaittojen ehkäisyyn sekä metsätalouden vesiensuojelurakenteita. Tulokset on esitetty viidestä pilottihankkeesta kertovalla tarinakartalla. Yksi kohteista on Jäälinjärven alue. Tarinakartalle on koottu metsätalouden vesiensuojelun käytänteitä ja toimintamalleja sekä uusinta tutkimustietoa. Tarinakartta avautuu tästä linkistä: Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla.
Soiden ennallistamisen asiantuntijaryhmä vieraili Jäälinjärven valuma-alueella
Yli kahdenkymmenen hengen asiantuntijaryhmä jalkautui Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle tutustumaan kohteeseen, joka karttatarkastelun perusteella näyttäisi sopivan ennallistettavaksi suoksi. Soiden ennallistamisen valtakunnalliseen asiantuntijaryhmään kuuluu jäseniä mm. Metsähallituksesta, Metsäkeskuksesta, ELY-keskuksesta sekä monista tutkimuslaitoksista. Ryhmän vieraana oli kolme henkilöä Ruotsista Norrbottenin lääninhallituksesta. Maastossa käytiin monipuolista keskustelua soiden ennallistamiseen liittyvistä kysymyksistä. Vieraat olivat aika hyvin tietoisia Jäälin mittavista kunnostustöistä.
Sateen uhka ei lannistanut Ruskakirkkoon osallistuneita
Kiimingin seurakunta järjesti jo perinteeksi muodostuneen kirkkohetken Kalamäen laavulla. Epävakaasta säästä huolimatta tilaisuuteen osallistui 23 henkilöä. Vakiintuneeseen tapaan yhdistys keitti kirkkokahvit ja seurakunta huolehti muusta tarjoilusta.
Seurakunta kokee Kalamäen luontoympäristön innostavana ympäristönä hartauspahtumille. Ruskakirkon lisäksi keväisin on järjestetty Latukirkko sekä päättyneen kesän alussa ensimmäistä kertaa Laavukirkko.
Kuva: Markku Vuolteenaho
Kilpaonkijat saivat saalista
Vesienhoitoyhdistys järjesti veneongintakilpailun osana Jäälin venetsialaisten ohjelmaa. Kilpailussa enintään kolmen hengen joukkueet kilpailivat venekunnittain suurimmasta kokonaissaaliista ja erikseen suurimmasta ahvenesta. Kaksituntisen onginnan aikana venekunnat saivat kalaa keskimäärin 495 grammaa. Voittajan saalis oli 720 grammaa. Voittosaaliin ratkaisi suurin ahven, joka painoi 540 grammaa. Kolme eniten saalista saanutta joukkuetta palkittiin K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla.
K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla palkitut joukkueet.
Ongintakilpailun suurin ahven painoi 540 grammaa. Kuva: Ismo Karhu.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 