Author Archives: vhybirger
Jäälin mustaliuskeet kiinnostivat kansainvälisiä vieraita
Luulajan yliopiston järjestämä kymmenes happamien sulfaattimaiden konferenssi jalkautui mm. Jääliin, sillä täällä on näkyvillä edustavia mustaliuskelohkareita. Lyhyessä tapaamisessa kerrottiin Jäälin vesienhoidosta ja erityisesti mustaliuskeiden aiheuttamasta rautaongelmasta. Läheisestä lammesta mitattiin pH-arvo 3,1. Retkikunnan oli tarkoitus poiketa Korteojalla, mutta venyneen aikatalun vuoksi kohde jäi käymättä. Korteojalta lähetettiin kuvia ja video jaettavaksi jälkikäteen. Vierailuun osallistui noin 40 henkilöä.
Rautaa Korteojan ohitetussa uomassa. Ojaan tulee kirkasta pohjavettä, josta saostuu runsaasti rautaa hyvin pian hapettumisen jälkeen.
Jäälin koulun perinteinen kalapäivä
Jäälin alakoululaiset saivat kalatietoa ja myös kalastuskokemuksia Jäälinmajalla, kun koulu järjesti perinteisen kalapäivän yhdessä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Vieraille esiteltiin kalastusvälineitä jopa veneestä alkaen. Kalojen käsittelyä näytettiin ja opastettiin. Laiturilla oli myös mahdollista onkia, ja saalistakin saatiin. Erillisellä rastilla kerrottiin Jäälinjärven kunnostuksesta ja mm. järven ravintoketjun merkityksestä järven hyvinvointiin. Nuotiolla oli myös mahdollisuus makkaranpaistoon.
Rantapohja hehkutti Jäälin yhteisöllisyyttä
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin venetsialaisilla. Tapahtumassa tunnistettiin ”ihanan maalaiskylän tunnelmaa”. Voit lukea jutun tästä:
Onkiminen kiinnosti venetsialaisissa
Vesienhoitoyhdistys tarjosi puitteet Jäälin venetsialaisiin Jäälinmajalla, joka on tullut Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen omistukseen viime huhtikuussa. Ohjelma oli suunnattu erityisesti lapsille, ja kiinnostuneita riittikin satamäärin. Vesienhoitoyhdistys järjesti mahdollisuuden onkimiseen. Kalaonnea kävi kokeilemassa viitisenkymmentä innostunutta. Saalistakin tuli sopivasti.
Päävastuu tapahtuman järjestämisestä oli Jäälin asukasyhdistyksellä. Ohjelmaa järjestivät myös seurakunta ja koulun vanhempainyhdistys. Suuhunpantavaa oli saatavilla LC Jäälin ja asukasyhdistyksen pisteiltä. Useat aikuiset ilmaisivat tyytyväisyytensä siihen, että Jäälinmaja on saatu paikallisen, yleishyödyllisen yhdistyksen omistukseen, jotta tällaisia yhteisöllisiä tapahtumia voidaan järjestää.
Onginta oli osanottajien suosiossa.
Kuudes luokka tutustui lähiluontoon
LC Jääli ennakoi Suomen Luonnonpäivää järjestämällä Jäälin koulun kuudennen luokan oppilaille tapahtuman Koiteli-reitille. Vesienhoitoyhditys osallistui tapahtumaan kahdella rastilla, joissa oppilaiden tuli vastata kysymyksiin ”Miten Jäälinjärven kunnostustoimenpiteet ovat vaikuttaneet järven tilaan” ja ”Miten laskeutusallas toimii”. Vastauksia pohjustettiin keskusteluilla vesienhoitoyhdistyksen edustajien kanssa. Tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä oppilasta.
Tehtävärasteja järjestivät LC Jäälin ja vesienhoitoyhdistyksen lisäksi Kiimingin metsänhoitoyhdistys ja Oulun 4H-yhdistys.
Markku Vuolteenaho esittelee oppilaille Jäälinjärven tulovesiin liittyviä ongelmia ja niiden hoitoa. Kuva: Hannu Saarinen.
Jäälinjärvi esimerkkinä
Kaleva kirjoittaa sinilevän lisääntymisestä rannikolla. Jutussa SYKE:n erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen muistuttaa, että asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä kuormitusta. Esimerkkinä hän mainitsee Jäälinjärven, jossa sinilevä ei enää juurikaan esiinny.
Jäälinjärven vesi on hyvää
Kuluvan kesän vesiolosuhteet ovat olleet järven virkistyskäytön kannalta hyvät. Veden läpinäkyvyys on hyvä. Limalevästä ei ole pienintäkään merkkiä. Sinilevähippusia esiintyy siellä – täällä lyhytaikaisesti, mutta uintihaittaa niistä ei ole. Virallisella tarkkailupaikalla (Jäälinmajan uimaranta) sinilevää ei ole havaittu viikottaisissa tarkastuksissa. Uimavesitarkkailussa Jäälinmajan uimarannan vesi osoittautui kesäkuussa Oulun seudun parhaaksi.
Jäälinjärven veden laatu riippuu tulovesistä. Tyypillisesti tuloveteen ilmestyy valtava määrä rauta-humuspartikkeleita heinäkuun alkupuolella, kun vedet lämpenevät. Tänä vuonna alkukesä oli kolea. Nyt, kun vedet ovat lämmenneet, tuloveden määrä on hyvin pieni kun sateita on ollut vähän. Viimeisimmät huomattavat sateet ovat tulleet kesäkuun lopussa. Näissä oloissa myös Järviallas toimii hyvin. Viipymä on pitkä ja kiintoainesta ehtii laskeutua paljon. Voidaan olettaa, että tilanne jatkuu hyvänä seuraavaan sadekauteen saakka.
Rantapohja muistuttaa, että Jäälinmajan salia voi vuokrata
Rantapohja päivittää Jäälinmajan tilannetta uutiskoosteessaan ja muistuttaa, että majan salia voi vuokrata. Uutisessa on virheellinen maininta, että myös pieni kokoustila olisi käytettävissä. Tämä tulee käyttöön vasta kunnostuksen toiseessa vaiheessa.
Hallitus panostaa Jäälinmajaan
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnan painonpiste on tällä hetkellä Jäälinmajan kunnostuksessa ja toiminnnan kehittämisessä. Yhdistys sai Jäälinmajan omistukseensa 1. huhtikuuta. Sen jälkeen on peruskorjattu päärakennuksessa oleva asunto. Rantasaunan peruskorjaus jatkunee pitkälle syksyyn. Oulun Seudun Leader on hyväksynyt ensimmäisen vaiheen tukihakemuksen, ja Pohjois-Pohjanmaan EY-keskus on tehnyt hakemusta koskevan tukipäätöksen. Oulun kaupunki on myöntänyt korotonta puskurilainaa väliaikaisrahoitusta varten.
Hallitus on keskittynyt Jäälinmajaan liittyviin käytännön kysymyksiin. Jäälinmajan taloudellisen tuloksen tavoitteena on kattaa ensiksi kiinteistön hoitomenot ja tuottaa lisäksi varoja Jäälin vesinhoitoon, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä Jäälin luontoympäristön parantamiseen asukkaiden viihtyvyyden ja yhteisöllisyyde lisäämiseksi.
Vesien tilaa seurataan nyt suppealla näytteenotolla. Sinilevätilanteesta raportoidaan viikottain valtakunnalliseen järjestelmään.
Sää häiritsi kalastusleiriä mutta homma toimi!
4H-yhdistys järjesti jälleen nuorten kalastusleirin Jäälinmajalla. Toiminnanjohtaja Mirja Kaartinen kertoo:
”Jäälin kalastusleirit pidettiin kolmatta kertaa juhannuksen jälkeisellä viikolla Jäälinmajalla. Tällä kertaa sää oli poikkeuksellisen kylmä ja kostea. Perinteisten telttamajoitusten sijaan tällä kertaa yövyimme Jäälin majassa sisällä ja tämä olikin sään mukaisesti paras ratkaisu. Vaihtovaatetta kului leirien aikaan paljon.
Leiriläiset jakaantuivat seitsemään venekuntaan ja lähes kaikki sateeton aika käytettiin soutuveneissä kalastaen. Myös sateessa kalastettiin aina sen mukaan, kuka tarkeni. Kylmimmillään lämpötilä oli alle kymmenessä asteessa, mutta se ei leiriläisten tahtia hidastanut. Yhteensä haukia napattiin parisenkymmentä, tämän vuoden hauet eivät olleet aiempien vuosien kokoisia. Suurimmat olivat parikiloisia. Ahvenia tuli kymmenkunta. Leiriläiset harjoittelivat ahkeraan myös kalan käsittelyä.
Syksyllä jatkamme perhokurssien pitämistä ja ensi kesän leirien suunnittelua”.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 