Blogiarkistot
Yhdistys jätti lausunnon Kuusamontien YVA-ohjelmasta
Valtatien 20 parantamista koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelmaluonnos on nähtävillä, ja siitä voi antaa lausuntoja. Yhdistys muistutti Jäälin alueella ja muuallakin Oulun seudulla esiintyvästä massiivisesta rautaongelmasta, johon ei ole löydetty käyttökelpoista ratkaisua. Koska tien rakentamisessa tulee esiin välttämättömiä kuivatustarpeita, yhdistys esittää lausunnossaan, että kaikkia kuivatuskohteita käsitellään potentiaalisina HASU-maina (happamat sulfaattimaat) ja että kuivatusvedet käsitellään ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys ilmoittaa myös olevansa käytettävissä vaikutusarvioita laadittaessa. Lausunnon voit lukea täältä.
Tulva laskee, uusi pyöröallas käytössä
Tulovirtaama Jäälinjärveen on laskenut noin kolmanteen osaan kevään huipusta (ks.kuva). Kun järvestä lähtee vettä enemmän kuin sinne tulee, pinta laskee. Nyt pinta on lähes puoli metriä alempana kuin korkeimmillaan keväällä. Tulvan alusta lukien Jäälinjärven läpi on virranut vettä noin 4,4 milj. kuutiota. Järven vesi on siis vaihtunut kolmeen kertaan ja samalla tummunut siitä mitä se oli heti sulamisen jälkeen.
Uusi Kokkohaaran pyöröallas on nyt käytössä. Käsitys sen toimivuudesta saadaan vasta vesien lämmettyä, jolloin kiintoainetta liikkuu enemmän. Virtaus näyttää kulkevan jokseenkin niin kuin se on suunniteltu.
Pyöröallas Kokkohaaraan
Saarisenojan ja Kokko-ojan yhtymäkohtaan rakennettiin uusi laskeutusallas rautakulkeutuman hillitsemiseksi. Rakenne on tyypiltään suppilomainen pyöröallas. Sen toiminta perustuu veden kiertoliikkeeseen altaassa, jolloin kiintoaine laskeutuu suppilon pohjalle. Sieltä se johdetaan putkea pitkin pumppukaivoon ja pumpataan sieltä lietteen varastoaltaaseen. Pyöröaltaan halkaisija on 14 metriä ja syvyys kaksi metriä.
Rauta-humuspartikkelit ovat hyvin kevyitä ja laskeutuvat huonosti. Tästä syystä uudelta rakenteelta ei odoteta kovin suurta tehokkuutta. Rakenne antaa kuitenkin mahdollisuuden tutkia partikkeleiden käyttäytymistä pyöröaltaassa. Uusi rakenne täydentää alueelle aikaisemmin rakennettua lasketusallasta ja helpottaa sen hoitoa ja käyttöä.
Ylemmässä kuvassa on meneillään pyöröaltaan pohjan vahvistus. Lietteenpoistoputki näkyy keskellä. Alemmassa kuvassa taustalla on ohjauspato, jolla vesi ohjataan pyöröaltaaseen. Vasemmalla on pyöröaltaaseen johtava kanava ja sen sulkumahdollisuus sekä virranohjain, keskellä pyöröallas, oikealla poistokanava ja taustalla oikealla aiemmin rakennetun lietealtaan pato. Käyttötilanteessa vesi on noin metrin korkemmalla kun tässä kuvassa. Hoitosillan rakenteet ovat vielä keskeneräiset.
Nuotiopuiden ”keskusvarasto” Kalamäkeen
Koiteli-reitin nuotiopaikoilla, varsinkin Kalamäessä, palaa paljon puuta. Puuhuoltoa on tarkoitus hallita uuden ”keskusvaraston” avulla. Puita tehdään klapikoneella suuremmissa erissä ja varastoitavat puut sijoitetaan lukittavaan varastoon. Sieltä niitä voidaan siirtää kohtuullisesti ”säännöstellen” nuotiopaikkojen katokseen.
Varastoon on saatu rahoitusta Oulun kaupungin lähidemokratiatoimikunnalta. Varasto on pystytetty jääliläiseen tapaan talkoilla.
Korteojan padon peruskorjaus on valmis
Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.
Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.
Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.
Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.
Toinen kosteikkoalue Näppärinkankaan kaavaan
Vesienhoitoyhdistys ilmaisi Näppärinkankaan kaavan luonnosvaiheessa perustellun näkemyksensä siitä, että kaavaluonnokseen varattu kosteikkoalue tuli sijoittaa Leppiojan uoman kohdalle, jotta maan kaivua vältettäsiin. Koska alue on mustaliuskevyöhykkeen vaikutusaluetta, kaivamisesta todennäköisesti aiheutuisi raudan kulkeutumista vesistöön. Nyt yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä ollut kaavaehdotus sisältää toisen kosteikkoalueen yhdistyksen esittämään kohtaan.
Kokkohaaran huoltoura kunnostettu
Kokkoharan kosteikolle johtava huoltoura on pehmentynyt niin, että esim. pumppauskaluston kuljettaminen mönkijällä on käynyt vaikeaksi. Reitin pehmeä osa on nyt sorastettu riittävän kantavaksi. Ura toimii Koiteli-reitin osana ja kestää myös maastopyöräilyn.
Kaleva hehkutti Jäälin omatoimisuutta
Kaleva täytti lähes koko etusivun ja yhden aukeaman Jäälin aktiivisuusteemalla. Pääosassa ovat Jäälinjärven kunnostus ja vaellusreitti Jäälistä Koiteliin. Hankkeet koulun oppimisympäristönä todetaan. Myös yhdistysten yhteistoiminta mainitaan. Omatoimihankkeiden kustannustehokkuus tuodaan esiin; samoin yhteistoiminta Oulun kaupunkiorganisaation kanssa. Juttua on elävöitetty runsaalla kuvituksella. Lehtileikkeet voit katsoa täältä: Kaleva 121020
Näköalanurkka Kokkoniityn kosteikolle
Koiteli-reitille on valmistunut uusi taukopaikka, näköalanurkka. Se sijaitsee Kokkoniityn kosteikon reunalla. Paikalla on infotaulut Kokkojärvenniityn historiasta, Kokkoniityn kosteikosta sekä pehmeikölle rakennetun ”kelluvan” pitkoksen rakenteesta ja rakentamistavasta. Jääli – Koiteli -reitti on linjattu kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Reitin rakenteista puuttuu vielä kaksi siltaa, noin 30 metriä pitkosta ja opastaulut. Niiden valmistuttua koko reitti on
läpikuljettavissa.
Taukopaikalta avautuu näkymä kilometrin mittaiselle suoniittyalueelle sekä Kokkoniityn kosteikolle.
Yhdistys kiinnitti Näppärinkankaan kaavoituksessa huomiota raudan kulkeutumiseen
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti palautteen Jäälin Näppärinkankaan kaavoitusta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Palautteessa muistutetaan siitä, että kaavan toteuttaminen johtaa aikanaan kuivatustarpeisiin, mistä puolestaan seuraa raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Sen vuoksi rautakysymys tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Hulevedet on syytä johtaa imeytykseen kaikkialla missä se on mahdollista. Niiltä osin kuin tämä ei onnistu, on varattava riittävät alueet hulevesin käsittelyyn ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys tarjoaa kokemuksensa kaavoitushankkeen käyttöön. Palautteen voit lukea täältä: Näppärin kaava palaute 250920 .
Rautalietteen pumppausta Kokkohaaran lietealtaasta
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 