Blogiarkistot
Rantapohja täytti koko sivun Jäälin Nuorten yöllä
Rantapohja esitteli näyttävästi Jäälin Nuorten yö -tapahtumaa koko sivun täyttäneellä jutullaan. Kaleva ja MunOulu tekivät ennakkojutut nettiin. Jutut voit lukea näistä linkeistä:
https://www.kaleva.fi/jaalissa-jarjestetaan-nuorten-yo-ilmaisen-top-gun-/5003699
Rantapohjan nettiversion voit lukea täältä:
Taksvärkkitukea yhdistykselle
Jäälin koulun yhdeksi taksvärkkikohteeksi oli valittu Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Yli 90 koulun oppilasta ja heidän vanhempansa kohdistivat tukensa vesienhoitoyhdistykselle. Myös muutamat yritykset olivat liittyneet tukijoiden joukkoon. Yhdistys kokee tämän kannustuksena työlleen ja haluaa osoittaa tukijoilleen parhaat kiitokset.
Kouluyhteistyö on jo pitkään ollut osa vesienhoitoyhdistyksen toimintaa. Koulu käyttää Kalamäen aluetta oppimisympäristönä. Järviaiheisia tapahtumia, kuten vuotuinen koulun kalapäivä, on järjestetty myös Jäälinmajan alueella.
Kalamäessä oli tunnelmaa
Vesienhoitoyhdistys osallistui Jäälin Nuorten Yö -tapahtumaan valaisemalla Kalamäkeen johtavan reitin ulkotulilla ja tarjoamalla makkaraa, mehua ja kahvia Kalamäen laavulla. Monitoimitalolla näytetyn elokuvan jälkeen nuoret jalkautuivat maastoon sijoitetuille tehtävärasteille pieninä ryhminä. Kalamäessä kävi noin viisikymmentä nuorta. Vesienhoitoyhdistyksen tarjoilupisteen lisäksi Kalamäessä oli 4H-yhdistyksen rastipiste, jossa mm. tunnistettiin elämiä ja annettiin opastusta jokamiehen oikeuksista. Tapahtuman järjestämiseen osallistui useita jääliläisiä toimijoita.
Suuri joukko metsätalousasiantuntijoita tutustui Jäälin vesienhoitoon
Neljätoista metsänhoitoyhdistysen edustajaa kävi MTK:n Markku Ekdahlin johdolla tutustumassa Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan. Vieraat tulivat Oulun Seudun, Iin, Yli-Iin ja Kiimingin (Oulu -Kiiminki) metsänhoitohdistyksistä. Tapaamisessa keskusteltiin paljon Jäälin massiivisesta rautailmiöstä, jossa keskeinen sija on metsätalouden kuivatustoimenpiteillä. Käytettävissä on paljon uutta tietoa ja uusia työkaluja, joilla voisi olla mahdollista vaikuttaa raudan kulkeutumiseen. Näitä mahdollisuuksia arvioitiin eri näkökulmista, myös talouden kannalta. Yhdistys haluaa tähdentää, että tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla metsätalouden tuotto voitaisiin ylläpitää mutta vesistövaikutuksia samalla vähentää.
Raudan kulketuminen on Jäälissä erityisen voimakasta siksi, että alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Jääkauden pyörteissä myös moreeneihin on sekoittunut mustaliuskeainesta. Perimmiltään ongelmia aiheuttaa mustaliuskeen rikki. Hapettumisen seurauksena muodostuu rikkihappoa, joka liuottaa maaperässä olevia metalleja.
Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .
Riemukas kalapäivä Jäälinmajalla
Jäälin koulu ja vesienhoitoyhdistys järjestivät alakoululaisille jo perinteeksi muodostuneen kalapäivän. Yhdistys on kustantanut koululle onget ja haavit, ja ne olivat ahkerassa käytössä Jäälinmajan laiturilla. Erityisen kiinnostava oli Ismo Karhun fileointipiste. Oppilaat seurasivat hauen käsittelyä suorastaan henkeään pidätellen. Fileoinnin lisäksi Ismo kertoi kalan valmistamisesta ruoaksi. Yllättävän monet kertoivat syöneensä itse pyydettyä kalaa.
Järvestä pyydettyjä eläviä kaloja oli nähtävillä vesialtaissa. Oppilaat kiersivät myös kala- ja vesiaiheisen rastiradan ja kuulivat vesienhoitoyhdistyksen esityksen järven ravintoketjusta. Ohjelma huipentui K-Supermarket Jäälin lahjoittamaan makkara- ja mehutarjoiluun. Jäälinmaja antoi käyttöön nuotiopaikan ja -puut. Osallistujia oli aikuiset mukaan lukien noin 160.
Ruskakirkko Kalamäessä
Seurakunnan järjestämä Ruskakirkko Kalamäessä kokosi kolmisenkymmentä osanottajaa. Vesienhoitohdistys järjesti tilaisuuden puitteet ja keitti nokipannukahvit. Seurakunta hankki muut tarjottavat. Myös sää oli suosiollinen.
Vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla on jääliläisten yhdistysten rakentama laavu, lintutorni ja näköalatanne.
Yhdistys monessa mukana
Tapahtumat ovat syksyn tullen lisääntyneet. Yhdistys on esitellyt vesistökunnostuta ja Jäälin ulkoilumahdollisuuksia kolmessa tapahtumassa viikon aikana. Nämä ovat Jäälin koulun harraste- ja hyvinvointimessut, Jäälin venetsialaiset sekä Välikylän varhaiskasvatusyksikön järjestämä sadonkorjuutapahtuma. Erityisen kiinnostava on ollut Jääli – Koiteli -reitti, jonka toteutukseen ja ylläpitoon yhdistys on osallistunut merkittävällä tavalla.
LIsää tapahtumia on tulossa: Ruskakirkko Kalamäessä 11. syyskuuta, Jäälin Superluokan iltakoulu Kalamäessä 15. syyskuuta sekä Jäälin koulun kalapäivä Jäälinmajalla 21. syyskuuta.
Mielenkiintoinen juttu järvimalmista
Maaseudun Tulevaisuus on julkaissut kiinnostavan kirjoituksen järvimalmin synnystä ja käytöstä. Fennoskandiassa on otolliset olosuhteet järvimalmin muodostumiselle. Maaperässä on rautaa, joka hiljalleen liukenee veteen, kun sadevedessä on hiilihappoa. Hapettoman pohjavesivirtauksen mukana rauta päätyy järveen, jossa se saostuu tullessaan hapelliseen veteen. Malmia on kasautunut niihin kohtiin, joissa pohjavettä purkautuu suoraan maaperästä. Järvimalmi oli pitkään tärkein raudan lähde ja rauta tärkeä Suomen vientiteollisuuden tuote. Vasta 1900-luvulle tultaessa vuorimalmi pääsi voitolle edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Ratkaisevaa siinä oli dynamiitin keksiminen.
Järvimalmi on erityisen kiinnostava Jäälin rautailmiön näkökulmasta. Prosessi on lähtökohtaisesti sama. Jäälissä rauta liukenee rikkihapon vaikutuksesta hyvin paljon nopeammin. Rikki on peräisin mustaliuskeista. Rikkihappoa muodostuu, kun se on päässyt hapettumaan pohjaveden alentamisen seurauksena. Jäälissä rauta saostuu metsäojissa, joista se leviää veden mukana koko järveen. Keskittyneitä kasautumia ei siis synny.
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vedessä on rautaa 10 – 20 grammaa kuutiossa, ajoittain enemmänkin. Tämä tarkoittaa, että Jäälinjärveen tulee rautaa satoja kiloja päivässä.
Juttu avautuu tästä linkistä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/36f9a08a-5135-45e9-a324-8456f50c9947
PEFC pohjoisen alueen mesäsertifiointitoimikunnan jäseniä tutustui Jäälin vesienhoitoon
Metsien PEFC-sertifiointitoimikunnan pohjoisen alueen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä vierailivat Kalamäessä tutustumassa Jäälin vesienhoitoon. Jäälin vesien ongelmat, erityisesti rautakulkeutuma, liittyvät metsätalousmaiden käsittelyyn. Monipuolisessa keskustelussa yhdistyksen hankkima suosimulaattorimallinnus kiinnosti vieraita erityisesti. Huomiota herättivät Jäälin mittavat ja monipuoliset toimet kokonaisuutena.
Valtaosa Suomen talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifikaatin piiriin. Sertifikaatin kriteerit ovat selvästi lainsäädäntöä tiukemmat. Sertifiointitoimikunnassa ovat edustettuna metsäalalan toimijat ja viranomaiset.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 