Blogiarkistot
Rantasauna kiinnosti – pilkkiahvenia tuli
Jäälin talvitapahtuma järjestettiiin perinteiseen tapaan Jäälinmajalla. Yhdistyksen remontoimat tilat, Jäälinjärvi-sali ja rantasauna olivat kaikkien katsottavissa. Rantasauna kiinnosti erityisesti. Tutustumassa kävi lähemmäs sata kiinnostunutta. Vieraiden arviot olivat poikkeuksetta hyviä, osa jopa ylistäviä. Jaetussa esitteessä oli ensimmäistä kertaa nähtävillä myös hinnasto. Siinä esitetyt tiedot tulevat nähtäville Jäälinmaja-sivustolle hyvin pian.
Yhdistyksen kannalta kiinnostava oli myös perinteinen pilkkilpailu. Siihen osallistui 34 pilkkijää. Saalista saivat lähes kaikki. Voittajan saalis oli 507 grammaa, mihin sisältyi tapahtuman suurin kala: 416 gramman ahven. Jäälinjärven kalakanta on viime vuosina tervehtynyt järvikunnostuksen ansiosta. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Kaikissa viimeaikaisissa kalastuskilpailuissa suurin saalisahven on ollut puolen kilon kokoluokassa.
Talvitapahtuman järjestelyistä päävastuun kantoi LC Jääli.
Kokoushuone Saarinen Jäälin rantasaunalla. Kuva: Kari Arontie (Karo)
Jäälin koulu kävi taas pilkillä
Jäälin koulun erityisopettaja Sanna Alalauri kirjoitti koulun pilkkireissulta19. helmikuuta: ”Kauniissa pakkasäässä käveltiin Jäälinmajalle pilkkimään. Ensin kokoonnuttiin yhteen kuuntelemaan Tapio-papan ohjeet ja katsottiin, miten kaikuluotain toimii. Sen jälkeen jakaannuttiin pilkkimään vanhempien ja isovanhempien kera. Kalaonni oli myötäinen ja saaliiksi saatiin ahvenia. Paras kalaonni oli Ellala, joka sai kymmenen kalaa. Nuotioeväät maistuivat ahkerille pilkkijöille. Olipa huikea ulkoilupäivä. Kiitos nuotiopaikan lainasta!”
Järvellä on ollut helppo liikkua tänä talvena, kun on ollut vähän lunta. Vapaaehtoisten pitämä latu ja järvibaana ovat pysyneet hyvin auki eikä vettäkään ole jäälle noussut, kun lumi ei ole painanut.
Yhdistys tarjosi talkoolaisille jouluruokaa
Jäälinmajan kunnostus on edistynyt vauhdikkaasti sen jälkeen, kun yhdistys sai rakennukset omistukseensa huhtikuun alussa. Asunto valmistui jo kesäkuun alkuun. Kaikkien rakennusten katot on uusittu sekä kunnostettu rantasauna ja pieni talovarasto sekä yhdessä LC Jääli kanssa pihavarasto. Juhlasalin valaistusta ja ilmanvaihtoa on parannettu, kaikkiin oviin on hankittu sähkölukot, ja sekä päärakennukseen että rantasaunaan on asennettu ilmalämpöpumput. Työt jatkuvat tammikuussa juhlasalin remontilla.
Talkootöitä on tehty noin 2500 tuntia. Töihin on osallistunut viitisentoista henkilöä, joskin ydinryhmä on ollut melko pieni. LC Jääli on antanut arvokkaan panoksensa pihavaraston kuntoonpanoon.
Kahvinkeittoa lukuun ottamatta talkoolaisille ei ole järjestetty tarjoilua töiden lomassa. Sen vuoksi yhdistys halusi kiittää vapaaehtoispanoksensa antaneita järjestämällä yhteisen jouluruokailun.
Markku Vuolteenaho kertasi taaphtumia, kiitti talkoolaisia ja tähdensi hankkeen yhteisöllistä luonnetta.
Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.
Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.
Monipuolinen metsäpäivä Jäälissä
Oulun 4H-yhdistys tarjoili Pöllönkankaan ja Jäälin kahdeksasluokkalaisille täyskattauksen metsään liittyvää tietoa. 4H:n rastilla avattiin käsitystä paitsi metsäluonnosta, myös metsästä saatavien tuotteiden laajasta repertoaarista. Metsä-Group taas kuvasi hiilen sidontaa, hiilivarastoa ja hiilipäästöjä metsään liittyvissä toimintaketjuissa. Esillä oli myös ”metsuripiste”, josta sai tietoa metsäalasta ja sen vaatimuksista. Nuoria kiinnosti koulutus ja erityisesti palkka. Metsästysseura teki tunnetuksi metsän eläimiä, riistaeläinten lisäksi myös petoja. Jälkien tunnistuksessa nuoret pääsivät näyttämään osaamistaan. Vesienhoitoyhdistyksen viestinä oli, että kaikki, mitä tapahtuu valuma-alueella, näkyy jollakin tavalla järvessä. Puhuttiin mm. kuivatuksesta, mustaliuskeista, hoitokalastuksesta ja ja järven kunnon parantumisesta.
Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 140 oppilasta Jäälin ja Kuivasjärvellä sijaitsevaän Pöllönkankaan kouluista. Jääliläisten esittelyalue oli Hietakujan päässä ja kaukaisempien vieraiden Kalamäen alueella. ”Pitkämatkalaisille” 4H tarjosi myös makkarat.
Jäälin mustaliuskeet kiinnostivat kansainvälisiä vieraita
Luulajan yliopiston järjestämä kymmenes happamien sulfaattimaiden konferenssi jalkautui mm. Jääliin, sillä täällä on näkyvillä edustavia mustaliuskelohkareita. Lyhyessä tapaamisessa kerrottiin Jäälin vesienhoidosta ja erityisesti mustaliuskeiden aiheuttamasta rautaongelmasta. Läheisestä lammesta mitattiin pH-arvo 3,1. Retkikunnan oli tarkoitus poiketa Korteojalla, mutta venyneen aikatalun vuoksi kohde jäi käymättä. Korteojalta lähetettiin kuvia ja video jaettavaksi jälkikäteen. Vierailuun osallistui noin 40 henkilöä.
Rautaa Korteojan ohitetussa uomassa. Ojaan tulee kirkasta pohjavettä, josta saostuu runsaasti rautaa hyvin pian hapettumisen jälkeen.
Jäälin koulun perinteinen kalapäivä
Jäälin alakoululaiset saivat kalatietoa ja myös kalastuskokemuksia Jäälinmajalla, kun koulu järjesti perinteisen kalapäivän yhdessä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Vieraille esiteltiin kalastusvälineitä jopa veneestä alkaen. Kalojen käsittelyä näytettiin ja opastettiin. Laiturilla oli myös mahdollista onkia, ja saalistakin saatiin. Erillisellä rastilla kerrottiin Jäälinjärven kunnostuksesta ja mm. järven ravintoketjun merkityksestä järven hyvinvointiin. Nuotiolla oli myös mahdollisuus makkaranpaistoon.
Rantapohja hehkutti Jäälin yhteisöllisyyttä
Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin venetsialaisilla. Tapahtumassa tunnistettiin ”ihanan maalaiskylän tunnelmaa”. Voit lukea jutun tästä:
Onkiminen kiinnosti venetsialaisissa
Vesienhoitoyhdistys tarjosi puitteet Jäälin venetsialaisiin Jäälinmajalla, joka on tullut Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen omistukseen viime huhtikuussa. Ohjelma oli suunnattu erityisesti lapsille, ja kiinnostuneita riittikin satamäärin. Vesienhoitoyhdistys järjesti mahdollisuuden onkimiseen. Kalaonnea kävi kokeilemassa viitisenkymmentä innostunutta. Saalistakin tuli sopivasti.
Päävastuu tapahtuman järjestämisestä oli Jäälin asukasyhdistyksellä. Ohjelmaa järjestivät myös seurakunta ja koulun vanhempainyhdistys. Suuhunpantavaa oli saatavilla LC Jäälin ja asukasyhdistyksen pisteiltä. Useat aikuiset ilmaisivat tyytyväisyytensä siihen, että Jäälinmaja on saatu paikallisen, yleishyödyllisen yhdistyksen omistukseen, jotta tällaisia yhteisöllisiä tapahtumia voidaan järjestää.
Onginta oli osanottajien suosiossa.
Kuudes luokka tutustui lähiluontoon
LC Jääli ennakoi Suomen Luonnonpäivää järjestämällä Jäälin koulun kuudennen luokan oppilaille tapahtuman Koiteli-reitille. Vesienhoitoyhditys osallistui tapahtumaan kahdella rastilla, joissa oppilaiden tuli vastata kysymyksiin ”Miten Jäälinjärven kunnostustoimenpiteet ovat vaikuttaneet järven tilaan” ja ”Miten laskeutusallas toimii”. Vastauksia pohjustettiin keskusteluilla vesienhoitoyhdistyksen edustajien kanssa. Tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä oppilasta.
Tehtävärasteja järjestivät LC Jäälin ja vesienhoitoyhdistyksen lisäksi Kiimingin metsänhoitoyhdistys ja Oulun 4H-yhdistys.
Markku Vuolteenaho esittelee oppilaille Jäälinjärven tulovesiin liittyviä ongelmia ja niiden hoitoa. Kuva: Hannu Saarinen.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 