Blogiarkistot
Korteoja nostettiin suolle
Korteojan kosteikko otettiin käyttöön 29. toukokuuta. Vanhan Korteojan rumpu tulpattiin, jolloin vesi nousi uutta patoa vasten ja alkoi virrata ns. syöttöojaa pitkin Korteojan vieressä sijaitsevalle suolle kaivettuun uomastoon. Suon matalimpaan kohtaan rakennettu hirsisuiste estää oikovirtauksen takaisin Korteojan uomaan, jolloin virtaus jakautuu pienen pieniksi puroiksi leveälle alueella suolla.
Virtausteknisesti systeemi näyttää toimivan hyvin. Mielenkiintoisin osa on hirsisuiste, joka rakennettiin jäätyneen suon päälle olettaen, että suiste painuu suon pintaan ”sopivasti”, jotta riittävä padotus syntyy. Oletus näyttää toimivan. Virtausta voidaan vielä tarvittaessa monin tavoin säätää.
Kosteikon tarkoitus on pidättää Korteojan vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Vaikuttavuudesta saadaan käsitys vasta tulevaisuudessa, kun kasvillisuus kehittyy uusia vesioloja vastaavaksi ja systeemin toiminta muutenkin vakiintuu.
Alueella on vielä runsaasti viimeistely- ja maisemointitöitä, joihin tarvitaan kesän mittaan talkoopanosta.
Kalamäen pato rakennetaan vasta kesällä 2015
Poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi Kalamäen patoon tarvittavia maa-aineksia ei voitu kuljettaa paikalle kaavaillulla tavalla, koska siitä olisi aiheutunut Heikksentien vaurioitumisriski. Alun perin tarkoituksena oli rakentaa pato tulevana kesänä. Pato oli kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön vasta tulvan jälkeen kesällä 2015, sillä kosteikkoalueen puiden poisto ja maanpinnan muotoilu voidaan tehdä vain talvityönä. Näin ollen padon rakentamisen siirtyminen seuraavaan kesään viivästyttää kosteikon käyttöön ottoa vain parilla kuukaudella.
Kalamäen kosteikko onyhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoalueen pinta-ala on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria, josta avovesialuetta on runsas hehtaari. Kosteikon alapää sijoittuu Oulun kaupungin alueelle. Puut on kaupungin alueelta jo poistettu, ja valtaosa niistä on käytetty Korteojan kosteikon rakentamiseen.
Talvityöt onnistuivat yli odotusten
Talvirakentaminen saatiin konetöiden osalta päätökseen 31. maaliskuuta. Viikon ja päivän kuluessa rakennettiin Kokkojärvenniityn ja Korteojan kosteikot, kunnostettiin kaksi putkipatoa ja rakennettiin uudelleen Kokko-ojan haaran syöpynyt pato. Yhtä lukuunottamatta kaikki kohteet sijaitsivat sellaisilla pehmeiköillä, joilla liikkumien sulan kauden aikaan on jokseenkin mahdotonta. Talven heikoista jäätymisolosuhteista huolimatta kaikki suunnitellut kohteet voitiin toteuttaa urakoitsijan hyvän kaluston ja erinomaisen osaamisen ansiosta.
Kolmessa kohteessa on paljon käsityönä tehtävää jälkityötä ja viimeistelyä. Nämä työt on tehtävä ennen kevätsulamista. Talkoopanosta tarvitaan siis edelleen. Jos Sinulla suinkin on mahdollista osallistua, ilmoittaudu Kari Tirille, p. 0400 586 776, sähköp. kari.tiri@gmail.com. Tähänastinen talkooporukka on kuormittunut suhteettomasti, joten harteiden leventäminen tekisi todella hyvää.
Kokko-ojan haaran uusittu pato
Kaleva julkaisi näyttävän jutun Jäälin vesienhoidosta
Kalevan kirjoitti 29. maaliskuuta vesienhoitoyhdistyksen kunnostustoiminnasta. Jutun pääpaino on Korteojan kosteikon rakentamisessa, mutta myös muuta toimintaa ja muita kohteita on artikkelissa kuvattu. Jutun löydät täältä: Kaleva 290314.
Talvirakentaminen alkoi
Talvirakentamiskohteille päästiin huonoista jäätymisoloista huolimatta 24.3.2014. Maarakennusliike J Päkkilän karavaani, johon kuului huoltoauton lisäksi lavetilla oleva kaivinkone ja kuorma-auton lavalla kulkeneet kolme suurta kaivuulavaa, rantautui työmaalle aikaisin aamulla. Puoleen päivään mennessä ”Haisunsuonojan” syöpynyt putkipato oli korjattu. Sen jälkeen siirryttiin Kokkojärvenniityn kosteikon rakentamiseen.
Suurin jännityskohde oli koneiden liikkuminen suolla, joka sulan kauden aikaan on hyllyvässä tilassa. Jäädytetyn turvekerroksen paksuus oli vain 30 – 35 senttiä. Mitään kantavuusongelmia ei kuitenkaan ollut ainakaan siirtymisvaiheessa. Itse kaivutyössä lisäkantavuutta hankitaan koneen alla käytettävillä kaivuulavoilla.
Kokkojärvenniityltä siirrytään Korteojalle, minkä jälkeen käsitellään vielä kaksi kunnostuskohdetta.
Kalamäen kosteikon rakentamisesta päätös
Yhdistyksen hallitus päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikkoa Jäälinjärven kaakkoispäässä. Kohde on yhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoaluetta on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria. Alue ulottuu seitsemän kiinteistön alueelle. Hankkeelle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rakentamisen mahdollisti Suomen metsäkeskuksen päätös myöntää hankkeelle rahoitustukea.
Pääosa kosteikkoalueesta sijoittuu Oulun kaupungin omistamalle alueelle, johon yhdistyksellä on sopimukseen perustuva pysyvä käyttöoikeus. Kaupunki on jo poistanut puuston alueelta. Seuraavaksi alueelle tuodaan maan jäätyneenä ollessa maapadon rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit: louhosta, soraa, moreenia ja verkouskiviä. Pato rakennetaan tulevana kesänä. Tulevana talvena poistetaan loput kosteikkoalueen puustosta ja muotoillaan kosteikoaluetta. Sitä ennen kosteikkoalueen suunnitelmaa on vielä tarkennettava.
Metsäkeskukselta rahoitustukea Kalamäen kosteikon rakentamiseen
Suomen metsäkeskus on myöntänyt yhdistykselle rahoitusta Saarisenojan vesienhoitorakenteiden toteuttamiseen kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista metsäluonnon hoidon edistämisvaroista. Pääosa rahoituksesta käytetään Kalamäen kosteikon suunitelman täydentämiseen ja hankkeen toteuttamiseen. Tuen perusteena on metsäojitusten aiheuttaman vesistöhaitan korjaaminen. Yhdistys on vastuussa kosteikon rakentamisesta. Toteutus tulee kilpailuttaa, ja tukea maksetaan jälkikäteen totetuneiden kulujen mukaisesti.
Kalamäen kosteikolle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rahoituspäätöksen mukaan hankkeen tulee olla valmis 31.12.2015.
Kosteikkotyöt alkavat
Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikkojen urakoitsijaksi on valikoitunut Maanrakennus J Päkkilä Oy. Urakoitsijan kanssa on sovittu, että työt alkavat 24. maaliskuuta. Kokkojärvenniityn yläpäähän rakennetaan pieni kosteikko katkaisemalla aikanaan kaivetty valtaoja ja ohjaamalla vedet pintavalutuksen kautta alemmaksi ojaan. Korteojalla muotoillaan suon pintaa vesilinnuille sopivaksi ja ohjataan Korteojan vesi pintavalutuksen kautta takaisin Korteojaan. Vedenjohtorakenteet ja pato on tehty jo viime vuoden lopulla. Kosteikkoalue ja pintavalutus otetaan käyttöön kevättulvan jälkeen.
Molemmat kosteikot tulevat pehmeiköille, joiden kantavauus on erittäin huono. Kantavuutta on pyritty parantamaan koneiden kulku-uria jäädyttämällä. Tätä taas on vaikeuttanut lämpimin talvi ainakin viiteenkymmeneen vuoteen. Suon pintaa on saatu jäätymään noin 40 sentin paksuudelta, mutta lämpimät säät ovat osaksi jo ohentaneet jäätynyttä kerrosta. Viikolle 12 ennustetun pakkasjakson odotetaan hieman parantavan tilannetta.
Yhdistys VYYHTI-seminaarissa esimerkkinä
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) järjesti ansiokkaan ja monipuolisen seminaarin 4.2.2014 vesistöjen kunnostuksesta. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä oli pyydetty tilaisuuteen puheenvuoro. Rantapohja uutisoi yhdistyksestä esimerkkinä. Rantapohja 060214. Puheenvuoron diat näet täältä: VYYHTI-seminaari BYS 040214.
Kokkojärvenniityllä valtava talkoomenestys
Kokkojärvenniityn kosteikon rakentaminen käynnistyi vauhdikkaasti lauantaina 25. tammikuuta, kun 15 talkoolaista pisti kasoihin kymmeniä kuutioita koivuja muutamassa tunnissa! Moottorisahoilla, raivaussahoilla ja nostokoukuilla varustautuneita talkoolaisia tuli sekä yhdistyksestä että Koitelin Erästä. Koko raivaustyö tuli valmiiksi kerralla. Nyt odotellaan vielä kulkureitin jäätymistä, jotta puut saadaan alueelta pois ja kaivinkone paikalle. Kokkojärvenniityn yläpäähän rakennetaan vajaan hehtaarin laajuinen kosteikko, josta vesi poistuu pintavalutuken kautta Kokko-ojaan. Kosteikkosuunnitelman näet täältä. Kokkojärvenniityn kosteikkosuunnitelma . Suurkiitos talkoolaisille!
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 