Blogiarkistot
Tule vuosikokoukseen ja tuo kaverisikin!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuosikokous pidetään Jäälinmajalla keskiviikkona 15.3.2023 klo 18. Kokouksen alussa käydään läpi Jäälinjärven tilaa ja muita ajankohtaisia asioita laajemmin kuin mitä varsinainen kokous edellyttää. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tilaisuuteen voivat osallistua myös muut kuin jäsenet. Tule siis mukaan ja tuo kaverisikin!
Tärkeimmät kokousaineistot tässä:
Kummiluokka kävi pilkillä
Jäälin alakoululaiset kävivät perinteisellä pilkkireissulla Jäälinjärvellä. Sää oli mitä mainioin ja tunnelma korkealla. Oppilaiden kommentit kertovat tapahtumasta parhaiten: ”Olin ihan eka kertaa pilkillä”; ”Tullaanhan ens vuonna uudestaan”; ”Ope, ope, nyt tärppäs, mää sain kalan!” ”Olipa kivaa”; ”Onneksi vesimiehet toi makkaraa ja mehua, oli hyvää!”
Yhdistyksen hallitus keskusteli taannoin panostuksistaan lasten ja nuorten kohtaamisissa. Todettiin, että tietoisuus yhdistyksen toteuttamista hankkeista ja rakenteista on lasten ja nuorten keskuudessa hyvä ja sen seurauksena ilkivaltaa on suhteellisen vähän. Myös ympäristötietoisuus on lisääntynyt kouluyhteistyön myötä. Yhdistys arvioi toimintansa onnistuneeksi ja piti nykyisenkaltaisen toiminnan jatkamista tarpeellisena.
Kuvat: Sanna Alalauri
Vuosikokous pidetään 15.3. klo18 Jäälinmajalla. Myös tuki- ja lausuntopyyntöjä hallituksen listalla.
Yhdistyksen hallitus piti kokouksen 7.2. ja päätti järjestää vuosikokouksen Jäälinmajalla keskiviikkona 15.3.2023 klo 18. Tilaisuudessa hallituksen jäsen Ismo Karhu esittelee lisäksi kirjoittamansa ja äskettäin julkaisemansa kirjan ”Vauhko jumalolento. Kertomus vedestä”.
Hallitus päätti myöntää Jäälin Asukasyhdistykselle avustusta defibrillaattorin hankintaa 300 euroa. Lisäksi hallitus käsitteli frisbeegolfrataan pyydettyä avusta mutta jätti sen pöydälle lisäselvitysten hankintaa varten.
Hallitus päätti vielä, että yhdistys voi ottaa vastaan ja hallinnoitavakseen vapaaehtoisia avustuksia ulkoilureittien hoitoon. Yhdistys sitoutuu käyttämään lahjoitetut varat hiihtolatujen ja järvibaanan hoitoon kuluvien polttoainekustannusten kattamiseen.
Hallituksen kokouspöytäkirjan voit lukea täältä:
Järvialtaalla on onnettomuusvaara
Jäälin Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä on muodostettu erottamalla alue järvestä kevytrakenteisella seinämällä. Sen kannatusrakenteena toimii puomi. Virtaus on ohjattu rakenteen avulla lähelle pohjoisrantaa, mikä heikentää siellä jäätä. Puomissa on myös nivelkohtia, joista virtaa vettä sen verran, että puomin viereen syntyy sulapaikkoja. Löydetyt sulapaikat on nyt merkitty. Kun sulapaikat on nyt tunnistettu, jatkossa niihin suunnitellaan kiinteät varoitukset.
Täyttä varmuutta ei ole siitä, onko kaikki sulapaikat läydetty. Alueella on syytä liikkua varoen. Turvallisinta on ylittää puomilinja merkattujen sulapaikkojen läheltä.
Jäsentiedote on julkaistu. Hyvää uutta vuotta!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen päättyvän vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä.Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
”Vesimiehet hoitaa aina kaiken”
Jäälin koulun kummiluokka retkeili Kalamäessä ja rakenteli sinne Tonttulasten toiveiden polun. Tässä opettajan kertomaa keskustelua menomatkalta: ”Kun lähestyimme laavua, yksi lapsista totesi, että siellä on jo joku. Sanoin, että joo, siellä on Jaakko. Lapsi totesi siihen, että ai, vesimies Jaakko. Niitä jotka oli pikkujouluissa? Ne vesimiehet hoitaa aina kaiken.”
Kuva: Sanna Alalauri
Makkara maistui jääliläisille!
K-Supermarket Jääli halusi juhlistaa pitkään jatkuneen liikennemotin päättymistä järjestämällä avajaistapahtuman. Siihen kuului makkara- ja kahvitarjoilua, poroajelua ja tietysti joulupukki. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys hoiti makkaroiden grillaamisen ja jakelun.Kolmen tunnin aikana neljäsataa makkaraa löysi ottajansa. Jono oli koko tarjoilun ajan lähes katkeamaton. Grillipaikalla keskusteltiin myös vesiasioista. Tarjolla oli myös yhdistyksen kymmenvuotishistoriikki pientä, vapaaehtoista maksua vastaan.
Kahvitarjoilun hoiti kaupan sisätiloissa LC Jääli.
Tietoa oppilaille: kestävä kehitys ja Jäälin vedet
Jäälin koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden jaksolla aiheena oli YK:n Agenda 2030 ja Jäälin vedet. Vesienhoitoyhdistyksen edustajat ottivat ”maailman haltuun” ja kertoivat kahdeksaluokkalaisille, miten Agenda 2030 jalkautuu Jääliin. Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta. Niistä käsiteltiin neljää. Keskeinen sija oli kestävän kehityksen avaamisella. Esimerkiksi rautaongelmasta tuotiin esiin, että pelkästään ympäristönäkökulma edellyttäisi metsäojien tukkimista ja valuma-alueen ennallistamista. Kun otetaan huomioo kestävän kehityksen taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus, päätelmä on, että metsätalouden ja metsäteollisuuden tulee voida toimia mutta toiminta järjestetään mahdollisuuden vähillä ympäristövaikutuksilla.
Puheenvuoron diat voit katsoa tästä:
Rauhaa padotustutkimukselle!
Valumavesien rautailmiötä tutkitaan myös ”Lepppisuonojaksi” nimetyssä ojassa Laivakankaan etelälaidalla. Kiimingin kunta on kaivanut aikanaan ojan Laivakankaan asuntoalueen hulevesien johtamista varten. Oja on erittäin syvä, ja siinä kulkee paljon rautaa. Myös rikin haju on selvästi tunnistettavissa.
Vesienhoitoyhdistys on padottanut ojan vesipintaa puoli metriä vuonna 2020. Ojasta on on otettu vesinäytteitä vuodesta 2018 alkaen. Tarkoitus on selvittää, vähentääkö padotus ja siitä seuraava pohjaveden nousu raudan kulkeutumista. Padotetun alueen kohdalle ojan molemmin puolin on asennettu pohjavesiputkia, joilla seurataan pohjavedenpinnan muutoksia.
Sekä pato että pohjavesiputket ovat ajoittain kohdanneet ilkivaltaa. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että tietoa saadaan pitkältä ajalta, sillä muutokset maaperässä ovat hitaita. Rakenteet ja laitteet ovat edelleen käytössä ja tarvitsevat rauhaa.
Leppisuonojan pato.
Rikottu pohjavesiputki ”lastoitettuna”
Rautavirta -tutkimuksen tekijät vaihtuvat
Oulun yliopistossa tehtävää Jäälin rautailmiötutkimusta vetänyt Markus Saari on siirtynyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Hänen jälkeensä työtä yliopistossa jatkavat Heini Postila ja Petra Korhonen. He kävivät tutustumassa Jäälin kohteisiin 4. marraskuuta. Rautavirta -tutkimuksessa on tarkoitus löytää itse ilmiöön liittyviä selityksiä sekä etsiä toimenpiteitä, joilla raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön voitaisiin vähentää. Tutkimus jatkuu ensi vuoden lopulle.
Rautavirta-tutkijat Heini Postila ja Petra Korhonen Jääli-vierailulla Korteojan padolla. Kuva: Markku Vuolteenaho
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 