Category Archives: viestintä

Katse vesiin -hanke välitti tietoa metsätalouden haitallisten vaikutusten vähentämisestä

Suomen Metsäkeskuksen johtama hanke esittelee laaja-alaisesti metsätalouden vesistövaikutuksia, keinoja vesistöhaittojen ehkäisyyn sekä metsätalouden vesiensuojelurakenteita. Tulokset on esitetty viidestä pilottihankkeesta kertovalla tarinakartalla. Yksi kohteista on Jäälinjärven alue. Tarinakartalle on koottu metsätalouden vesiensuojelun käytänteitä ja toimintamalleja sekä uusinta tutkimustietoa. Tarinakartta avautuu tästä linkistä: Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla.

Rantapohja päivitti Jäälinmajan tilanteen

Rantapohja on selvittänyt Jäälinmajan myyntikuvioita Oulun kaupungilta ja kertoi niistä lehdessään 10. lokakuuta seuraavaa:

Vesienhoitoyhdistys on edelleen kiinnostunut Jäälinmajasta – Myyntineuvottelut kolkuttavat nurkan takana

Jäälinmajan tulevaisuus on vielä avoinna. Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja kaupungin väliset myyntineuvottelut käydään todennäköisesti loppuvuoden aikana. Arkistokuva: Teea TunturijaJäälinmajan tulevaisuus on vielä avoinna. Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja kaupungin väliset myyntineuvottelut käydään todennäköisesti loppuvuoden aikana. Arkistokuva: Teea Tunturi

10.10.2024 00:01

Teea Tunturi Jääli

Jäälinmaja jäi syyskuun lopussa tyhjilleen, kun kaupunki irtisanoi sen vuokrasopimuksen päättymään 30.9.2024. Maja oli vuokrattuna liikehuoneiston vuokrasopimuksella yksityiselle elinkeinoharjoittajalle juhla- ja tapahtumakäyttöön.

Kiimingin–Jäälin Vesienhoitoyhdistys ry teki kaupungille Jäälinmajasta ostotarjouksen jo maaliskuussa, jolloin kaupunki vasta valmisteli myyntiä. Tämän jälkeen kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa on muun muassa teetetty rakennuksen kuntoarvio, joka on toimitettu myös vesienhoitoyhdistykselle.

Vesienhoitoyhdistyksen sihteeri Birger Ylisaukko-oja kertoo, että kuntoarviossa tuli esille joitain seikkoja, joista heillä ei ollut etukäteen tietoa, mutta ei mitään sellaista, joka vaikuttaisi kiinnostukseen.

Kaupunki on tilannut ulkopuolisen asiantuntijan arvion Jäälinmajan markkina-arvosta tulevia myyntineuvotteluja varten. Kyseinen kiinteistöarvio valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

– Kun olemme saaneet tilaamamme kiinteistöarvion, käynnistämme neuvottelut vesienhoitoyhdistyksen kanssa, kertoo Oulun kaupungin maanhankintapäällikkö Juha Peuraniemi.

Jos noissa neuvotteluissa ei päästä sopimukseen kauppahinnasta ja kaupan muista ehdoista, kaupunki asettaa majan myyntiin huutokaupalla. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksellä on myös tällöin mahdollisuus tehdä tarjous majasta.

Yhdyskuntalautakunta päätti viime kesänä asettaa majan myyntiin ja vuokrata 2 424 neliön suuruisen tontin 40 vuodeksi. Elinkustannusindeksiin sidottu vuosivuokra olisi 1 863 euroa. Mikäli Jäälin majan ostaisi yleishyödyllinen yhdistys, maanvuokraa perittäisiin 50 prosenttia eli 932 euroa vuodessa.

Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistys haluaa kehittää Jäälinmajasta koko Jäälin ja lähialueen asukkaiden yhteisen kokoontumistilan, asukastuvan, jossa voisi järjestää tapahtumia ja juhlia. Lisäksi Jäälinmaja tulisi tuolloin olemaan Jäälin yhdistysten ja vastaavien ryhmien kokoustila.

Tilaisuuksista saatavat tuotot, siltä osin kuin ne ylittävät Jäälinmajan ylläpitokulut, yhdistys ajattelee käyttävänsä Jäälin vesien hoitoon, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä Jäälin luontoympäristön parantamiseen asukkaiden viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Se, että Jäälinmaja jää tyhjäksi talvea vasten on aiheuttanut vesienhoitoyhdistyksessä harmistumista.

– Talo jää nyt tyhjäksi ja alttiiksi olosuhteille sekä ilkivallalle. Tavoitteenamme olisi ollut saada alkaa tehdä Jäälinmajan kunnostussuunnitelmia ja ‑toimenpiteitä jo niin, että valmista olisi ollut keväällä, Birger Ylisaukko-oja sanoo.

Koulun kalapäivä jälleen loistavissa olosuhteissa

Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat sekä muutamat erityisryhmät osallistuivat perinteiseen koulun kalapäivään Jäälinmajalla. Yhdistys hankki tilaisuuteen näytekaloja, joiden avulla esiteltiin mm. kalan anatomiaa. Eri kalojen ja muiden eliöiden osuutta järven ravintoketjuun esiteltiin erillisessä pisteessä. Koulu järjesti useilla rastipisteillä muuta ohjelmaa, kuten ongintaa, tietorataa ym. Oppilailla oli mahdollisuus nauttia omia eväitä yhdistyksen ylläpitämän nuotion äärellä. Osallistujia oli koulun aikuiset mukaan lukien noin 200.

Kuva: Sanna Alalauri

Sateen uhka ei lannistanut Ruskakirkkoon osallistuneita

Kiimingin seurakunta järjesti jo perinteeksi muodostuneen kirkkohetken Kalamäen laavulla. Epävakaasta säästä huolimatta tilaisuuteen osallistui 23 henkilöä. Vakiintuneeseen tapaan yhdistys keitti kirkkokahvit ja seurakunta huolehti muusta tarjoilusta.

Seurakunta kokee Kalamäen luontoympäristön innostavana ympäristönä hartauspahtumille. Ruskakirkon lisäksi keväisin on järjestetty Latukirkko sekä päättyneen kesän alussa ensimmäistä kertaa Laavukirkko.

Kuva: Markku Vuolteenaho

Oulun Päivien Koiteli-vaellus onnistui hyvin

Vesienhoitoyhdistys järjesti ensimmäistä kertaa opastetun vaelluksen Jäälistä Koiteliin. Vaeltajille järjestettiin kaksi bussivuoroa Oulun keskustasta Jääliin ja paluukuljetukset Koitelista. Yhdistys järjesti kahvitarjoilun reitin puoliväliin Kokkokankaan Taukolaan. Osallistujille kerrottiin mm. Jäälistä, vesienhoidosta, reitin syntyhistoriasta sekä matkalla nähdyistä kohteista. Tapahtuma oli osa Oulun Päivien ohjelmaa. Kaupunki maksoi bussikuljetuksen.

Vaellukselle osallistui 45 henkilöä, joista noin 40 prosenttia oli ulkomaalaisia. Sää oli erittäin suosiollinen. Palaute on ollut hyvin positiivista. Kuljetusta on arvostettu. Vaeltajat ovatkin todenneet, että autottoman on mahdotonta tutustua tällaisiin kohteisiin muulla tavoin. Jatkoa on toivottu.

Oulun Päivien Koiteli-vaeltajia tauolla Kokkokankaan Taukolassa. Kuva: Markku Vuolteenaho

Kilpaonkijat saivat saalista

Vesienhoitoyhdistys järjesti veneongintakilpailun osana Jäälin venetsialaisten ohjelmaa. Kilpailussa enintään kolmen hengen joukkueet kilpailivat venekunnittain suurimmasta kokonaissaaliista ja erikseen suurimmasta ahvenesta. Kaksituntisen onginnan aikana venekunnat saivat kalaa keskimäärin 495 grammaa. Voittajan saalis oli 720 grammaa. Voittosaaliin ratkaisi suurin ahven, joka painoi 540 grammaa. Kolme eniten saalista saanutta joukkuetta palkittiin K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla.

K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla palkitut joukkueet.

Ongintakilpailun suurin ahven painoi 540 grammaa. Kuva: Ismo Karhu.

Kalamäki liputti taas Suomen luonnon päivänä

Rantapohjan keskiaukema keskittyi metsätalouden vesistövaikutuksiin

Metsäkeskuksen järjestämä maastoretki Jääliin sai paljon palstatilaa Rantapohjan keskiaukeamalta. Retkellä käsiteltiin, paitsi Jäälinjärven rautaongelmaa, metsätalouden toimintoja ja vaikutuksia yleisesti. Suomen ympäristökeskuksen ja Tapion asiantuntijat kävivät läpi mm. kuivatussyvyyttä, vesistöjen suojavyöhykkeitä ja metsän uudistamisen vesistövaikutuksia sekä päivitettyjä metsänhoitosuosituksia.

Rantapohjan juttu uutisoitiin paperilehdessä, joka jaettiin jokaiseen talouteen Rantapohjan alueella. Asia sai siis paljon näkyvyyttä. Jutun voit lukea täältä:

Monipuolista vuoropuhelua Katse Vesiin -maastokäynnillä

Parinkymmenen osallistujan kokoonpano vietti pitkän aamupäivän Jäälin maastossa tutustumalla vesienhoidon näkökulmasta useisiin metsätalouskohteisiin sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitorakenteisiin. Kysymyksessaä oli Metsäkeskuksen hallinoima hanke Katse Vesiin metsänkäsittelyssä. Asiantuntijoita oli Metsäkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Tapio Oy:stä. Hankkeen tavoitteena on muun muassa aktivoida ja tukea alan toimijoita ja yksityisiä maanomistajia vesistövaikutusten vähentämisessä metsän käsittelyssä – samalla huomioiden luonnon monimuotoisuuden edistäminen, riistan huomioiminen ja hiilensidonta. Jäälinjärvi on yksi viidestä pilottikohteesta. Jäälistä julkaistu infokortti avautuu täältä: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/infokortti-jaalinjarvi.pdf

Keskustelu oli erittäin vilkasta ja monipuolista. Asiantuntijoiden panos oli erinomainen.

Jääli – Koiteli -vaellus Oulun Päivillä

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys järjestää vaelluksen Jäälin Kalamäestä Kiiminkijoen Koitelikoskelle. Reitin pituus on noin seitsemän kilometriä. Reitti kulkee monimuotoisessa metsämaastossa, ja myös suoluonto on hyvin esillä. Reitin varrella on mm. lintutorni, laavuja, nuotiopaikkoja, kosteikoita ym. vesienhoitorakenteita sekä monipuolinen informaatioaineisto. Reitin puolivälissä on Taukola, missä yhdistys tarjoaa kahvit ja pitää nuotiota esim. makkaranpaistoon. Maksu on vapaaehtoinen. Taukolassa on myös huussi. Retken päätteeksi voi tutustua upeaan Koitelinkoskeen, missä Tunnelmatupa palvelee kävijöitä.

Tapahtumaan järjestetään kaksi bussikuljetusta Oulun keskustasta sekä paluukuljetukset Koitelista. Bussit lähtevät linja-autoasemalta, ajavat Tuomiokirkon pysäkin ja Tuiran kautta ja ottavat kyytiin myös matkalta. Lähtöajat ovat klo 10 ja 11.30. Paluukuljetukset Koitelista lähtevät klo 14.30 ja 16.30. Ilmoittautuminen kuljetuksiin sähköpostilla osoitteeseen birger.ylisaukko-oja@outlook.com viimeistään 5. syyskuuta.

Kaupunkilehti MunOulu julkaisi tapahtumasta ennakkojutun: https://www.munoulu.fi/tapahtumat/kohti-oulun-paivia-2024-jaali-koiteli-vaellus-kertoo-omatoimisuuden-ja-yhteisollisyyden-voimasta/ Tapahtumasta kerrotaan myös Oulun tapahtumakalenterissa: https://tapahtumat.munoulu.fi/fi-FI/page/66aa012f0fdf011588988221?count=24&sort=creationDate&reverse=true

Vaellus on mahdollista toteuttaa myös omatoimisesti. Opastus lähtöpaikalle: Jäälintie/Laivakankaantie – Leppilammentie – Hietakuja, mistä viitoitus Kalamäkeen.