Category Archives: viestintä
Onkiminen kiinnosti venetsialaisissa
Vesienhoitoyhdistys tarjosi puitteet Jäälin venetsialaisiin Jäälinmajalla, joka on tullut Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen omistukseen viime huhtikuussa. Ohjelma oli suunnattu erityisesti lapsille, ja kiinnostuneita riittikin satamäärin. Vesienhoitoyhdistys järjesti mahdollisuuden onkimiseen. Kalaonnea kävi kokeilemassa viitisenkymmentä innostunutta. Saalistakin tuli sopivasti.
Päävastuu tapahtuman järjestämisestä oli Jäälin asukasyhdistyksellä. Ohjelmaa järjestivät myös seurakunta ja koulun vanhempainyhdistys. Suuhunpantavaa oli saatavilla LC Jäälin ja asukasyhdistyksen pisteiltä. Useat aikuiset ilmaisivat tyytyväisyytensä siihen, että Jäälinmaja on saatu paikallisen, yleishyödyllisen yhdistyksen omistukseen, jotta tällaisia yhteisöllisiä tapahtumia voidaan järjestää.
Onginta oli osanottajien suosiossa.
Kuudes luokka tutustui lähiluontoon
LC Jääli ennakoi Suomen Luonnonpäivää järjestämällä Jäälin koulun kuudennen luokan oppilaille tapahtuman Koiteli-reitille. Vesienhoitoyhditys osallistui tapahtumaan kahdella rastilla, joissa oppilaiden tuli vastata kysymyksiin ”Miten Jäälinjärven kunnostustoimenpiteet ovat vaikuttaneet järven tilaan” ja ”Miten laskeutusallas toimii”. Vastauksia pohjustettiin keskusteluilla vesienhoitoyhdistyksen edustajien kanssa. Tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä oppilasta.
Tehtävärasteja järjestivät LC Jäälin ja vesienhoitoyhdistyksen lisäksi Kiimingin metsänhoitoyhdistys ja Oulun 4H-yhdistys.
Markku Vuolteenaho esittelee oppilaille Jäälinjärven tulovesiin liittyviä ongelmia ja niiden hoitoa. Kuva: Hannu Saarinen.
Jäälinjärvi esimerkkinä
Kaleva kirjoittaa sinilevän lisääntymisestä rannikolla. Jutussa SYKE:n erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen muistuttaa, että asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä kuormitusta. Esimerkkinä hän mainitsee Jäälinjärven, jossa sinilevä ei enää juurikaan esiinny.
Rantapohja muistuttaa, että Jäälinmajan salia voi vuokrata
Rantapohja päivittää Jäälinmajan tilannetta uutiskoosteessaan ja muistuttaa, että majan salia voi vuokrata. Uutisessa on virheellinen maininta, että myös pieni kokoustila olisi käytettävissä. Tämä tulee käyttöön vasta kunnostuksen toiseessa vaiheessa.
ELY-keskus avustaa myös Jäälinmajan kunnostusta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi Jäälinmajan kunnostukseen noin 70 000 euron tuen. Kun tukisummaan lisätään automaattisesti noin 17600 euron kuntaraha, julkinen tuki nousee noin 88 000 euroon. Kunnostuksen ensimmäinen vaihe käsittää juhlatilan ilmanvaihdon rakentamisen ja pintojen uusimista ja kunnostusta, rantasaunan ja pihavaraston peruskorjauksen sekä runsaasti tonttitöitä. Kokonaiskustannusarvio on 135 000 euroa. Yksityisen rahoituksen osuus on 47 000 euroa. Tästä suurin osa on tarkoitus kattaa talkootyöllä.
ELY-keskus avusti äskettäin myös Jäälinmajan hankintaa. Kunnostuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus uudistaa keittiö ja saattaa käyttökuntoon pieni kokoushuone.
Yhdistys aikoo tarjota Jäälinmajaa mm. kokous- ja juhlatilaksi ja järjestää sinne käyttäjien tarvitsemat kokous- ja virkistyspalvelut. Niiden tuoton se käyttää ensisijaisesti Jäälin vesien hoitoon, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä Jäälin luontoympäristön parantamiseen asukkaiden viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Jäälinmajan pääsali on käytettävissä suurimman osan aikaa vaikka alueella tehdään remonttia.
Metsämaiden kuivatus alkaa järkevöityä
Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin metsäojitusten vesistövaikutuksista. Keskeinen pointti on vesien tummuminen koko maassa, ja ratkaisevassa asemassa ovat suometsien ojitukset. Rautakin jutussa vilahtaa (Laura Härkönen, SYKE), vaikka humus on pääasiallinen tummumisen syy. Jutussa todetaan myös, ettei ilmiöön ole teknistä ratkaisua vaan on pyrittävä ennaltaehkäisyyn. Sekin todetaan, että liian syvistä ojista on haittaa metsätaloudelle. Jutussa luetellaan kaikki ne näkökohdat, joita Jäälissä on tuotu esiin jo hyvin pitkään.
Kaupunki myönsi puskurilainaa Jäälinmajan kunnostukseen
Oulun kaupunginhallitus päätti myöntää Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle 70 000 euron korottoman puskurilainan Jäälinmajan kunnostukseen. Laina käyttöönotto on kuitenkin sidottu ELY-keskuksen päätökseen Leader-tuen myöntämisestä. Leader-hakemus on jätetty ELY-keskukseen 19. maaliskuuta, mutta päätöstä ei vielä ole annettu. Kaupunki kertoi kiirehtivänsä päätöstä Oulun Seudun Leader-yhdistyksen kautta.
Puskurilainan tarkoituksena on järjestää hankkeen rahoitus siihen asti kun Leader-tuki maksetaan yhdistykselle. Puskurilaina on maksettava takaisin kaupungille viipymättä siinä vaiheessa, kun Leader-avustus on tullut yhdistyksen tilille.
Koko koulu taas Koiteli-reitillä
Lähes 600 Jäälin koulun oppilasta ja opettajaa nautti hyvästä vaellussäästä Koiteli-reitillä. Luokat 1 – 3 kävivät Kalamäessä ja ylemmät luokat Kokkokankaan Taukolassa. Vaeltajille tarjottiin vettä, mehua, makkaraa ja keksejä. Taukolan kokit olivat uusia: K-Supermarket Jäälin kauppiaat Hanne ja Timo Similä. Joukkuetta vahvisti Anne Huhtala Kiimingin 4H-yhdistyksestä. Kalamäen tarjoilun hoiti perinteisesti LC Jääli. Jäälinmajan intensiivisen remontin vuoksi vesienhoitoyhdistyksen aktiivit eivät ehtineet tapahtumapaikoille. Yhdistys vastasi kuitenkin tarvikekustannuksista yhdessä 4H-yhdistyksen kanssa.
Vaikka järjestelyissä oli vähän sekaannusta, positiivinen palaute on ollut runsasta ja jopa vuolasta.
Retkellä oli aikaa leikeille ja luontotutkimuksille. Kuva: Sanna Alalauri
Latukirkko piti suosionsa
Kalamäessä järjestetty Latukirkko keräsi taas noin 35 osanottajaa, vaikka kulku alueelle oli edelliskertoja hankalampaa. Aikaisemmin seurakunta on kustantanut tien ja parkkipaikan aurauksen voimalinjalle. Nyt pysäköintipaikalle saattoi päästä maastokelpoisella autolla muttei matalalla henkilöautolla. Perinteisen työnjaon mukaan vesienhoitoyhdistys järjesti paikan fasiliteetit ja keitti kahvit ja seurakunta toi paikalle muut tarjottavat. Keväinen ja aurinkoinen sää helli osanottajia.
Vesien palautus suolle kiinnostaa metsänomistajia
Metsänomistajien valmiutta harkita vesien palautusta omistamilleen suoalueille on selvitetty John Nurmisen säätiön vetämässä tutkimuksessa. Kysely tehtiin Alavudella, Halsualla, Taivalkoskella ja Ranualla. Vastausia saatiin lähes viisisataa. Yli puolet metsänomistajista piti menetelmää tarpeellisena ja lähes puolet oli valmis harkitsemaan sen käyttöä omilla maillaan.
”Yksitys-VESPA”-hankkeeseen osallistuivat myös Iin Micropolis sekä Tapio Oyj. Rantapohjan jutun tutkimuksesta voit lukea tästä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 