Category Archives: viestintä

Jäälinjärvi ja Jäälinmaja tärkeitä uudessa Jääli2030 -visiossa

Jäälin pavelukeskittymän laaja kokoonpano hyväksyi Jääli -vision vuoteen 2030. Jääli haluaa olla Oulun paras kaupunginosa. Sitä tavoitellaan asukkaiden omatoimisuudella sekä vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä Oulun kaupunkiorganisaation kanssa. Visiossa Jäälin luontoympäristö ja sen virkistyskäyttö ovat tärkeällä sijalla. Jäälinmajan alueen ennakoidaan kehittyvän kylän yhteisöllisyyden keskukseksi.

Jääli-vision kokonaisuus sisältää kutakin lukua avaavan selitysosan, jossa on konkreettisia toimenpiteitä kyseisen kohdan edistämiseen. Niistä valitaan vuosittain kohteita, jotka kulloinkin katsotaan ajankohtaiseksi tai muista syistä tärkeiksi edistää.

Jäälin palvelukeskittymän laajaan kokoonpanoon voivat osallistua kaikki Jäälin toimijat kuten yhdistykset, urheiluseurat, koulu, nuorisotoimi, seurakunta, eläkeläiset, kaupalliset toimijat yms. ”Laaja PAKE” on jääliläinen erikoisuus, jossa kaikki toimijat voivat kohdata toisensa ja koordinoida toimintaansa.

Jääli2030 -vision ja Rantapohja jutun voit katsoa täältä:

Rantapohja julkaisi 5.2.2026 aiasta alla olevan jutun:

Miten globaali tavoite jalkautuu Jääliin? Vesiasiaa yläkoululaisille.

Yhdistys on jo pitkään käynyt kertomassa Jäälin koulun kahdeksasluokkalaisille, miten Jäälin vesistöjen kunnostus liittyy laajempiin ympäristöohjelmiin. Asian kehikko on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 kohtaa. Puheenvuorossaan yhdistys käsittelee näistä neljää. Esitys pideään luokittain, joita Jäälin koulussa on kolme. Yhdistyksen puheenvuoro liittyy koulun ns. MOK-viikkoon (monialainen oppimiskokonaisuus). Esityksen diat näet tästä:

Jäsentiedote on julkaistu

Yhdistyksen jäsentiedote vuodelta 2025 on julkaistu ja jaettu jäsenten lisäksi yhteistyökumppaneille. Yhdistys kiittää kumppaniverkostoa erinomaisesta yhteistyöstä ja toivottaa hyvää uutta vuotta.

Leijonien piirihallitus sai Jääli-tietoa

Leijonien Oulun piirihallitus kokoontui jouluiseen kokoukseensa Jäälinmajalle. Ennen virallista kokousta vesienhoitoyhdistys esitteli osallistujille ns. ”Jäälin mallia”, jossa kaikki toimijat tekevät yhteistyötä Jäälin kehittämiseksi. Toimintamallin lisäksi esitys käsitteli mm. Jäälin vahvuuksia, Jäälivisioa, vesienhoitoa, luontoympäristön virkistyskäyttöä sekä Jäälinmajaa. Esitys kirvoitti useita myönteisiä puheenvuoroja. Puheenvuoron diat ovat alempana.

Yhdistys tarjosi talkoolaisille jouluruokaa

Jäälinmajan kunnostus on edistynyt vauhdikkaasti sen jälkeen, kun yhdistys sai rakennukset omistukseensa huhtikuun alussa. Asunto valmistui jo kesäkuun alkuun. Kaikkien rakennusten katot on uusittu sekä kunnostettu rantasauna ja pieni talovarasto sekä yhdessä LC Jääli kanssa pihavarasto. Juhlasalin valaistusta ja ilmanvaihtoa on parannettu, kaikkiin oviin on hankittu sähkölukot, ja sekä päärakennukseen että rantasaunaan on asennettu ilmalämpöpumput. Työt jatkuvat tammikuussa juhlasalin remontilla.

Talkootöitä on tehty noin 2500 tuntia. Töihin on osallistunut viitisentoista henkilöä, joskin ydinryhmä on ollut melko pieni. LC Jääli on antanut arvokkaan panoksensa pihavaraston kuntoonpanoon.

Kahvinkeittoa lukuun ottamatta talkoolaisille ei ole järjestetty tarjoilua töiden lomassa. Sen vuoksi yhdistys halusi kiittää vapaaehtoispanoksensa antaneita järjestämällä yhteisen jouluruokailun.

Markku Vuolteenaho kertasi taaphtumia, kiitti talkoolaisia ja tähdensi hankkeen yhteisöllistä luonnetta.

Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.

Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.

Monipuolinen metsäpäivä Jäälissä

Oulun 4H-yhdistys tarjoili Pöllönkankaan ja Jäälin kahdeksasluokkalaisille täyskattauksen metsään liittyvää tietoa. 4H:n rastilla avattiin käsitystä paitsi metsäluonnosta, myös metsästä saatavien tuotteiden laajasta repertoaarista. Metsä-Group taas kuvasi hiilen sidontaa, hiilivarastoa ja hiilipäästöjä metsään liittyvissä toimintaketjuissa. Esillä oli myös ”metsuripiste”, josta sai tietoa metsäalasta ja sen vaatimuksista. Nuoria kiinnosti koulutus ja erityisesti palkka. Metsästysseura teki tunnetuksi metsän eläimiä, riistaeläinten lisäksi myös petoja. Jälkien tunnistuksessa nuoret pääsivät näyttämään osaamistaan. Vesienhoitoyhdistyksen viestinä oli, että kaikki, mitä tapahtuu valuma-alueella, näkyy jollakin tavalla järvessä. Puhuttiin mm. kuivatuksesta, mustaliuskeista, hoitokalastuksesta ja ja järven kunnon parantumisesta.

Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 140 oppilasta Jäälin ja Kuivasjärvellä sijaitsevaän Pöllönkankaan kouluista. Jääliläisten esittelyalue oli Hietakujan päässä ja kaukaisempien vieraiden Kalamäen alueella. ”Pitkämatkalaisille” 4H tarjosi myös makkarat.

Jäälin mustaliuskeet kiinnostivat kansainvälisiä vieraita

Luulajan yliopiston järjestämä kymmenes happamien sulfaattimaiden konferenssi jalkautui mm. Jääliin, sillä täällä on näkyvillä edustavia mustaliuskelohkareita. Lyhyessä tapaamisessa kerrottiin Jäälin vesienhoidosta ja erityisesti mustaliuskeiden aiheuttamasta rautaongelmasta. Läheisestä lammesta mitattiin pH-arvo 3,1. Retkikunnan oli tarkoitus poiketa Korteojalla, mutta venyneen aikatalun vuoksi kohde jäi käymättä. Korteojalta lähetettiin kuvia ja video jaettavaksi jälkikäteen. Vierailuun osallistui noin 40 henkilöä.

Rautaa Korteojan ohitetussa uomassa. Ojaan tulee kirkasta pohjavettä, josta saostuu runsaasti rautaa hyvin pian hapettumisen jälkeen.

Jäälin koulun perinteinen kalapäivä

Jäälin alakoululaiset saivat kalatietoa ja myös kalastuskokemuksia Jäälinmajalla, kun koulu järjesti perinteisen kalapäivän yhdessä vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Vieraille esiteltiin kalastusvälineitä jopa veneestä alkaen. Kalojen käsittelyä näytettiin ja opastettiin. Laiturilla oli myös mahdollista onkia, ja saalistakin saatiin. Erillisellä rastilla kerrottiin Jäälinjärven kunnostuksesta ja mm. järven ravintoketjun merkityksestä järven hyvinvointiin. Nuotiolla oli myös mahdollisuus makkaranpaistoon.

Rantapohja hehkutti Jäälin yhteisöllisyyttä

Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin venetsialaisilla. Tapahtumassa tunnistettiin ”ihanan maalaiskylän tunnelmaa”. Voit lukea jutun tästä: