JÄSENTIEDOTE 1/2011

Mikä jäsentiedote?

Tämä on Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ensimmäinen jäsentiedote. Suppeaa tiedotetta on tarkoitus laatia muutaman kerran vuodessa yhdistyksen jäsenten informoimiseksi. Tiedote jaetaan sähköpostitse, ja se on luettavissa myös yhdistyksen nettisivuilta www.kiiminginjaalinvedet.net.

Jäsentiedotteessa kerrotaan kokoavasti keskeisistä tapahtumista ja viitataan usein nettisivuille, missä informaatiota on enemmän. Yksi tiedotteen tavoite on aktivoida vuoropuhelua. Jäseniltä odotetaan siis palautetta, yhteydenottoja ja aloitteita joko suoraan yhdistyksen toimijoille tai osoitteeseen kiiminginjaalinvedet@gmail.com. Jäsentiedotteen toimittamisesta vastaa yhdistyksen sihteeri Birger Ylisaukko-oja, sähköp. birger.ylisaukko-oja@pp.inet.fi.

Miksi yhdistys?

Jäälinojan valuma-alueesta on ojitettu yli puolet lähinnä metsätalouden tarpeisiin. Ojitukset ovat muuttaneet olennaisesti vesistön hydrologista tilaa. Tulvat ovat usein suuret ja kuivat kaudet pitkiä. Myös vesien ravinnetasapaino on häiriintynyt, mikä heijastuu vesistön kasvi- ja eliöyhteisöön ja ilmenee ihmisten kannalta monenlaisina käyttöhaittoina.

Eräät vesistöjen tilasta kiinnostuneet yksityishenkilöt kokoontuivat noin vuosi sitten pohtimaan mahdollisuuksia vesistöjen, erityisesti Jäälinjärven tilan parantamiseen. Erinäisten selvitysvaiheiden jälkeen päädyttiin perustamaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Samalla toimialuetta laajennettiin niin, että se kattaa kaikki Kiimingin lounaiskulman vedet sekä Jäälinjärven ylä- että alapuolella, siis koko Jäälinojan valuma-alueen. Yhdistyksellä on nettisivut osoitteessa www.kiiminginjaalinvedet.net, mistä ajankohtaiset asiat ovat nopeimmin katsottavissa. Sivuilla ovat myös yhdistyksen perustiedot, kuten säännöt sekä hallintoon liittyvät tiedot.

Toimintatapana avoimuus ja yhteistyö

Vesienhoitoyhdistys on ottanut keskeiseksi toimintatavakseen avoimuuden ja yhteistyön. Tavoitteena on pitää yhteyttä kaikkiin sellaisiin tahoihin, joiden oloihin yhdistyksen toiminta saattaa vaikuttaa tai joita yhdistyksen toimialaan kuuluvat asiat muutoin kiinnostavat. Tällaisia tahoja ovat ainakin maa- ja vesialueiden omistajat, asukkaat, kalastajat ja metsästäjät. Kiimingin jakokunta ja Jäälin asukasyhdistys ovat mukana yhdistyksen toiminnassa, ja myös Kiimingin kalastuskunnan kanssa tehdään yhteistyötä. Keskeinen yhteistyön osa-alue on yhteydenpito alueen viranomaisiin. Tätä varten on koottu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta. Vesienhoitoyhdistyksen lisäksi siihen kuuluvat Kiimingin kunnan, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan, Oulun seudun ympäristötoimen sekä Kiimingin jakokonnan edustajat ja näiden lisäksi yksittäisiä asiantuntijoita. Toimikunta on asiantuntijakokoonpano, joka kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa pohtimaan tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä ja niiden toteutusmahdollisuuksia.

Toivottavaa on, että mahdollisimman monet yhdistyksen toimialueen asukkaat ja toimijat kokisivat yhdistyksen toiminnan hyödylliseksi, liittyisivät jäseniksi ja osallistuisivat toimintaan. Jäsenten toivotaan omalta osaltaan tekevän yhdistystä ja sen tavoitteita tunnetuksi ja edistävän jäsenmäärän kasvua ja yhdistyksen varainhankintaa. Liittymisohjeet ovat nettisivuilla.

Vesienhoitosuunnitelma toiminnan ohjenuoraksi

Tultuaan perustetuksi vesienhoitoyhdistys ryhtyi selvittämään konkreettisia toimenpiteitä vesien tilan parantamiseksi. Tuloksena syntyi suunnitelma (ks. nettisivut), joka jakautuu kolmeen osaan:

• Koko Jäälinojan valuma-alueen kuormituksen selvittäminen ja alustavat toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi
• Jäälinjärven yläpuolisen valuma-alueen kunnostus
• Jäälinjärven perustilan selvittäminen ja biomanipulaatio

Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta (viranomais- ja asiantuntijaryhmä, ks. edellä) keskusteli suunnitelmasta ja päätyi eräiden täydennysten jälkeen suosittamaan sen toteuttamista.

Vesienhoitoyhdistys, Kiimingin kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tekivät keskenään yhteistyösopimuksen, joka varmisti toiminnan alkuvaiheen rahoituksen niin, että vesienhoitosuunnitelmaa voitiin ryhtyä toteuttamaan. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus valmistelee alueelle täydentäviä toimenpiteitä.  Suunnitelman osa-alueet ovat käynnistyneet lukuun ottamatta kuormitusselvitystä, johon parhaillaan etsitään opinnäytetyön tekijää.

Voiko valuma-aluetta palauttaa lähemmäksi luonnontilaa?

Menneinä vuosikymmeninä tehtiin laajoja metsäojituksia hyvin kaavamaisesti. Metsien kasvu onkin olennaisesti lisääntynyt ojitusten seurauksena, vaikka kaikki ojitusalueet eivät tuottaneetkaan toivottua tulosta. Laajat ojitukset heijastuivat vesistöihin haitallisina muutoksina. Ymmärrys metsän kasvuun liittyvistä näkökohdista samoin kuin vesiekologiasta on ajan myötä valtavasti karttunut. Kuivatusjärjestelmiin osataankin nykyään tehdä sellaisia muutoksia, jotka hidastavat vesien virtauksia mutta toisaalta eivät merkittävästi heikennä puuston kasvua. Tällaisia rakenteita ovat kosteikot sekä vesien pintavalutus ja muut virtausta hidastavat ratkaisut. Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella on käynnistetty kolmen kosteikon suunnittelu. Suunnitelmaa laatii Maveplan Oy. Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on käynnistämässä pintavalutuksen ja muiden kevyempien ratkaisujen suunnittelua. Vesienhoitotoimikunta koordinoi eri toimijoiden hankkeita niin, että niistä muodostuu yksi kokonaisuus.

Mikä on kosteikko ja missä?

WWF:n innovatiivisen luonnehdinnan mukaan ”kosteikko on kuin pesusieni, joka pidättää veden kulkua ja suodattaa ravinteita. Myös ihmiset hyötyvät kosteikosta monin tavoin.”

Kosteikko varastoi vettä runsasvetisenä kautena ja purkaa sitä kuivina kausina. Hyvä kosteikko on mahdollisimman monimuotoinen; se sisältää matalia, kasvittuneita alueita mutta myös syvempiä avovesialueita. Matalaa rantavyöhykettä tulisi olla runsaasti. Tällöin kosteikkoon voi kehittyä monipuolinen eliöstö. Erityisen hyvin kosteikoissa viihtyvät vesilinnut.

Kosteikkoja suunnitellaan alueille, joilla ei ole metsätaloudellista tuottoa. Alueilla on kuitenkin monia omistajia. Hankkeiden toteutuminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua alueiden omistajien kanssa. Suunnittelussa on onnistuttava niin, ettei hankkeista aiheudu merkittäviä metsätaloushaittoja mutta toisaalta alueiden maisema-, luonto- ja virkistyskäyttöarvot lisääntyisivät. Keskustelut maanomistajien kanssa on jo aloitettu, ja kaikki maanomistajat kutsutaan keskustelutilaisuuteen siinä vaiheessa, kun kosteikkosuunnitelmat alkavat hahmottua. Suunnittelun kohteina ovat nyt Kokkojärvenniitty, Saarisenojanniitty ja Saarisenojan suualue (”Kalamäki”). Suunnitelmien on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vesienhoitoyhdistys hakee kosteikoille luvat Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. Ennen lupien hakemista maanomistajien kanssa sovitaan kosteikkoalueista kirjallisesti. Toteutusaikataulu riippuu rahoituksesta.

 Tutkimuksia ja hoitokalastusta Jäälinjärvellä

Yhdistys on kuluneena kesänä vienyt läpi mittavat vedenlaatututkimukset Jäälinjärveen tulevasta, järvessä olevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Tulokset julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla sen jälkeen, kun kaikki analyysit ovat valmistuneet. Jo nyt tiedetään, että Jäälinjärveen kertyi kesän aikana melkoinen määrä kiintoainetta. Viranomaistarkkailussa kysymyksiä on herättänyt veden poikkeuksellisen korkea rautapitoisuus. Syksyn kuluessa tutkitaan vielä järven pohjasedimenttiä, mikä avaa järven tilan kehityshistoriaa. ELY-keskus teki kesällä Jäälinjärvessä virallisen koekalastuksen. Positiivista siinä oli yli 15 sentin ahvenien yllättävän suuri osuus. Pientä särkeä oli paljon. Tiivistetyt tulokset ovat nettisivuilla. Tutkimusaineiston tultua kaikilta osin analysoiduksi yhdistys järjestää asiantuntijaseminaarin, jonka tarkoituksena on laatia diagnoosi Jäälinjärven tilasta.

Yhdistys on harjoittanut talkoovoimin vähäarvoisen kalan nuottausta kesän aikana. Tulokset ovat olleet vaatimattomat. Sen sijaan syys-lokakuun vaihteessa ammattikalastajien voimin tehty tehokalastusisku tuotti saaliiksi 2 500 kiloa hyvin pientä särkeä ja lahnaa.  Saaliskalojen keskipaino oli vain 3,7 grammaa. Saaliskalojen pieni koko herätti kysymyksiä, joihin vastauksia haetaan jatkossa. Särkikalojen poistuminen parantaa järven tilaa monella tavalla: fosforia poistuu kalojen mukana, järven pohjaa pöyhivä särkiarmeija pienenee ja ulosteiden rehevöittävä vaikutus vähenee. Pysyvä paraneminen edellyttää tehokalastuksen jatkamista useana vuonna.