Jäsentiedote 2/2011

JÄSENTIEDOTE 2/2011

Tietoa karttui paljon

Mennyt kesäkausi käytettiin tehokkaasti tiedon hankkimiseen, jotta tulevat toimenpiteet osataan suunnitella oikein.  Jäälinjärveen tulevaa ja sieltä lähtevää vettä seurattiin läpi kesän. Tulos on, että kesäkuun puolivälistä alkaen Jäälinjärveen kertyi kaikkiaan 15 tonnia kiintoainetta, kun määrä lasketaan kuivattuna ja punnittuna. Kiintoaine on järvessä laimeana lietteenä, ja siksi se levittäytyy kautta koko järven. Mielenkiintoista on, että vastoin ennakko-odotuksia kiintoaineen kertyminen oli voimakkainta vähän veden aikaan. Kiintoaine on todennäköisesti pääosin maaperästä liuenneen raudan saostumaa, mutta täyttä varmuutta tästä ei vielä saatu. Myös Jäälinjärven pohjakerrostumissa rautaa on runsaasti.

Jäälinjärvestä tehdyt kasviplanktontutkimukset vahvistivat yleisen havainnon, että vedessä esiintyy runsaasti limalevää. Elokuun näytteessä näiden osuus oli noin puolet koko planktonbiomassasta. Myös sinileviä havaittiin kaikilla kolmella näytteenottokerralla, eniten heinäkuussa. Toisaalta vedessä oli myös vesistön hyvää tilaa ilmentäviä lajeja.

Limalevä on melko uusi tulokas Suomen vesistöissä, eikä sen esiintymisen riippuvuuksia tunneta kovin hyvin. Selvä yhteys on todettu veden tumman värin ja fosforipitoisuuden kanssa. Fosfori on vesistössä ns. ravinne, joka aiheuttaa rehevöitymistä ja tämä puolestaan käyttöhaittoja.  Limalevälajit näyttävät hyvin sopeutumiskykyisiltä, ja siksi niiden torjuminen saattaa olla vaikeaa. Fosforin vähentäminen on selvästi oikeansuuntainen toimenpide. Mahdolliset muutokset eliöiden ravintoketjuissa saattavat vaikuttaa toivotulla tavalla.

Koekalastuksen ja hoitokalastuksen avulla Jäälinjärven kalastorakenteesta saatiin runsaasti tietoa. Vallitsevat lajit olivat ahven, särki ja lahna. Hoitokalastuksessa saaliiksi saatiin runsaasti pientä särkeä. Mielenkiintoista on, että lisääntymiskokoista särkeä ei saatu, mikä viittaa vaeltavaan särkikantaan. Hoitokalastusta jatketaan tulevana kesänä. Särkikalojen vähentämisellä on tunnetusti positiivinen vaikutus järven kuntoon, kun saaliin mukana poistuu fosforia ja muita ravinteita, järven pohjaa pöyhivä ”särkiarmeija” pienenee ja ulosteiden määrä vähenee.


Ensimmäiset suunnitelmat ovat valmiit

 Vesienhoitoyhdistys on perustettu parantamaan vesien tilaa koko Jäälinojan valuma-alueella (ks. www.kiiminginjaalinvedet.net). Työ on aloitettu valuma-alueen latvoilta. Tavoitteena on suurten virtausvaihteluiden tasoittaminen ja veden luonnonmukaisten puhdistusprosessien elvyttäminen pääasiassa kosteikoiden avulla. Edellisessä jäsentiedotteessa kerrottiin, että suunnittelun kohteina ovat Kokkojärvenniitty, Saarisenojanniitty ja Saarisenojan suualue (”Kalamäki”). Suunnitelmat ovat nyt valmiit, ja ne ovat matkan varrella saaneet hyvin monimuotoisia ilmentymiä.

Maastotutkimuksessa kävi ilmi, että Saarisenojan vedet ovat Saarisenojanniityn kohdalla siirtyneet kokonaan pois alkuperäisestä uomastaan lähettyville kaivettuihin metsäojiin. Nyt Saarisenojan vedet on tarkoitus ohjata pois metsäojista ojittamattomalle suolle, joka toimii pintavalutuskenttänä. Sieltä vedet kokoontuvat alkuperäiseen uomaan. Metsäojien toiminta paranee ja pintavalutuskenttä pidättää Saarisenojan veden kiintoaineita ja ravinteita.

Kokkojärven niityn itäpäähän Haisunojasta laskevat vedet levitetään ojakatkojen ja suisteiden avulla niittyalueelle, joka toimii pintavalutuskenttänä. Sen yläpuolelle kaivetaan kaksi laskeutusallasta. Kokkojärvenniityn länsipäähän rakennetaan pato, joka muodostaa yläpuolelleen noin 300 metriä pitkän avovesialueen. Avovesialueita muodostuu Kokkojärvenniitylle yhteensä 0,7 hehtaaria. Avoimessa maisemassa niiden uskotaan sopivan hyvin vesilintujen elinympäristöksi.

Suurin toimenpidekokonaisuus on suunniteltu Kalamäen alueelle. Sillan yläpuolelle rakennettavalla padolla muodostetaan lähes hehtaarin suuruinen avovesialue ja kuuden hehtaarin laajuinen, kasvillisuuden peittämä kosteikkoalue. Kosteikkoympäristöä raivataan myös maisemallisesti, jolloin alueen virkistyskäyttöarvo kasvaa ja linnuston vaatima avoimuus saavutetaan. Kokonaisuutta täydennetään rakentamalla Saarisenojan suulle puisia pohjakohoumia, joiden tarkoitus on monipuolistaa virtavesiympäristöä, hidastaa Saarisenojan veden purkautumista Jäälinjärveen ja hyödyntää suualueen kasvillisuutta veden puhdistuksessa.

Edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi Kokko-ojan ja Saarisenojan yhtymäkohtaan rakennetaan virranohjaimia, suisteita ja pohjakohoumia, joiden tarkoituksena on hidastaa ja monimuotoistaa virtausta ja hyödyntää rannoilla olevia ns. tulvahyllyjä veden puhdistuksessa. Joihinkin sivuojiin on suunniteltu putkipatoja, jotka varastoivat tulvavesiä lyhytaikaisesti yläpuolisille alueille.

Suunnitelma-asiakirjat tulevat lähiaikoina yhdistyksen nettisivuille www.kiiminginjaalinvedet.net.

Suunnittelusta toteutukseen

 Vesienhoitorakenteet sijoittuvat pääasiassa yksityisten maanomistajien maille. Suunnittelun lähtökohta on ollut, ettei merkittäviä metsätalousvahinkoja saa aiheutua. Joillakin nykyisillä heikkokasvuisilla tulva-alueilla vettyminen lisääntyy niin, ettei vahinkoja voida kokonaan välttää.  Keskeisten alueiden maanomistajien kanssa on käyty keskusteluja jo ennen suunnittelun käynnistämistä. Suunnitelmaluonnoksista on järjestetty maanomistajille kaksi esittely- ja keskustelutilaisuutta. Seuraava vaihe on yksityiskohtaisten sopimusten tekeminen maanomistajien kanssa. Sopimuksissa otetaan huomioon myös vahingot, mikäli niitä syntyy.

Suunnitelma jakautuu lukuisiin pienimuotoisiin osiin, joita voidaan ryhtyä toteuttamaan viipymättä sen jälkeen, kun maanomistajien kanssa on siitä sovittu. Työt ovat pääasiassa maankaivuuta ja puusta tehtäviä rakenteita sekä raivausta. Suurempien kosteikoiden padot edellyttävät monipuolisempaa maarakentamista ja vesirakenteita. Huomattava osa töistä voidaan tehdä talkootyönä. Konetöiden määrä jää kohtuulliseksi. Puiset rakenteet ja raivaukset tehdään kesällä, mutta pehmeikköalueilla voidaan työskennellä vain talvella.

Kalamäen kosteikko on niin mittava, että sille on syytä hakea vesilain mukainen lupa. Tähän kuluu aikaa noin vuosi.

Rakenteita on hoidettava

Vesienhoitosuunnitelmat on tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Rakenteiden asianmukaisen toiminnan varmistaminen vaatii kunnossapitoa ja hoitoa. Laskeutusaltaisiin kertyvän lietteen määrää tarkkaillaan. Liete poistetaan tarpeen mukaan niin, etteivät altaat mataloidu eikä laskeutunut liete lähde tulvan mukaan. Kalamäen kosteikko on tyhjennettävä vedestä muutaman vuoden välein, jotta kasvillisuus ja pohjaeläimistö säilyvät lintujen kannalta monipuolisena.

Kosteikkoalueilla tehdään hoitoraivauksia, jotta kasvillisuus säilyttää monipuolisuutensa ja kasvuvoimansa. Lintujen kannalta vesialueiden rantojen on oltava riittävän avoimia. Toisaalta varjostava puusto pitää veden viileänä ja vähentää alueiden umpeenkasvua.

Rakenteiden, erityisesti patojen, kuntoa on tarkkailtava ja vauriot korjattava. Virtaavan veden rakenteet ovat alttiita veden voimalle ja eroosiolle, ja vauriot ovatkin tavallisia etenkin alkuvaiheessa. Aikaa myöten rakenteet maisemoituvat ja asettuvat virtavesiympäristön luontevaksi osaksi.

Koko valuma-alue haltuun opinnäytetyöllä

Yhdistyksen tähänastiset toimet ovat toistaiseksi keskittyneet Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan valuma-alueelle, missä suunnitelmien tavoite on ojitusten haitallisten vaikutusten vähentäminen. Tekn. kand. Kaisa Savolainen ryhtyy tekemään Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan diplomityötä, jonka kohteena on koko Jääliojan valuma-alue. Valtaosa tästä (Korteoja, Jäälinjärven lähivaluma-alue, Jäälinjärven alapuoli) on vielä suunnittelun ulkopuolella. Vesistön eri osia kuormittavat ojitusten lisäksi ainakin jätevedet, ranta-asutus, peltoviljely ja hulevedet. Työssä selvitetään koko Jäälinojan valuma-alueen kuormitus ja tehdään yleissuunnitelma sen pienentämiseksi, kartoitetaan Jäälinjärven mahdolliset kunnostusmenetelmät ja niiden soveltuvuus sekä tutkitaan ja arvioidaan Jäälinjäven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Työn on määrä valmistua vuoden lopulla.


Hahmotusta alkavalle vuodelle

 hdistyksen toiminnan laajuus riippuu olennaisesti rahoituksesta. Vaikka talkootyö muodostaa yhdistyksen huomattavan voimavaran, keskeinen sija on ELY-keskuksen ja Kiimingin kunnan rahoituspanoksella. Metsäkeskus on tärkeä yhteistyökumppani, mutta valtion vaikean rahatilanteen vuoksi uusien hankkeiden käynnistäminen sen osalta siirtyy. Arvokas asiantuntemus tosin on käytettävissä. Yhdistys tulee tehostamaan omaa varainhankintaansa.

 Vuoden 2012 toimintasuunnitelmaan tulevat ainakin:

  • kosteikkosuunnitelman toteuttaminen osa-alueittain maanomistajasopimusten ja resurssien mukaan
  • vesilain mukaisen luvan hakemien Kalamäen kosteikolle
  • Jäälinjärven hoitokalastuksen jatkaminen
  • tutkijaseminaarin järjestäminen Jäälinjärven ”diagnoosin” tekemiseksi
  • opinnäytetyön ohjaus ja valvonta yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti; työssä tutkitaan myös kunnostuksen vaikutuksia, mikäli toimenpiteitä saadaan toteutetuksi.
  • vesien laadun seurantaa kuten 2011, tarkoituksenmukaisella tavalla kevennettynä

Toimintasuunnitelma laaditaan tulevan tammikuun loppuun mennessä.

Yhdistys panostaa viestintään. Välineinä tulevat olemaan lehdistötilaisuudet, tiedotteet mukaan lukien kuntatiedote, yleisötilaisuudet ja postilaatikkojakelu yhdessä Jäälin asukasyhdistyksen kanssa.

Yhdistys kiittää yhteistyökumppaneitaan ja jäseniään

 Yhdistys perustettiin 19. huhtikuuta kuluvana vuonna. Kahdeksan kuukautta on varsin lyhyt aika verrattuna vaikkapa vesistöjen ”nuhraantumiseen”, jota on kestänyt niin kauan kuin seutua on asuttu. Yhteistyö eri osapuolten kesken paremman tulevaisuuden puolesta on ollut suorastaan mieltä hivelevää. Viranomaisten ja muiden vesiosaajien laaja ja monipuolinen asiantuntemus on saatu palvelemaan yhdistyksen tavoitetta, ja myös kohtuulliset taloudelliset resurssit ovat järjestyneet. Vaikka itse vesistössä kulunut kahdeksan kuukautta ei vielä kovin paljon näy, on kaiken tähänastisen perusteella hyvä syy uskoa ympäristön paranemiseen lähivuosina niin ihmisten kuin muidenkin elävien kannalta.

Yhdistystä ei olisi ilman jäseniä eikä yhdistys toimisi ilman aktiivisia jäseniä. Jäsenet ansaitsevat suuren kiitoksen toiminnan ripeästä käynnistymisestä. Jatkossa tarpeet kasvavat. Tulevana vuonna on tarjolla paljon talkootyötä niin varainhankinnassa kuin suunnitelmien toteuttamisessa. Jokaisen jäsenen pysyvä perustehtävä on levittää tietoa yhdistyksen toiminnasta niin kiinnostavalla tavalla, että yhdistys saa uusia jäseniä. ”Palkkioksi” jäsenet saavat mahdollisuuden osallistua yhdistyksen toimintaan ja talkootöihin, seurata vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia, lisätä yhteisöllisyyttä ja vahvistaa oman alueensa identiteettiä uuden Oulun suuralueena.

Yhdistys kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa oikein hyvää joulua ja menestystä alkavalle vuodelle.


Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen jäsentiedote ilmestyy muutaman kerran vuodessa ilman kiinteää aikataulua. Jäsentiedotteella kerrotaan kokoavasti yhdistyksen keskeisistä tapahtumista ja viitataan usein nettisivuille, missä informaatiota on enemmän. Tiedote jaetaan sähköpostitse, ja se on luettavissa myös yhdistyksen nettisivuilta www.kiiminginjaalinvedet.net.

Jäsentiedotteen toimitus:      Birger Ylisaukko-oja; sähköposti birger.ylisaukko-oja@pp.inet.fi

Yhdistykset nettisivut:             www.kiiminginjaalinvedet.net

Jäsenmaksut:                               henkilöjäsenet 20 euroa / vuosi

yhteisöjäsenet 60 euroa / vuosi

Yhdistyksen pankkitili:             FI95 5741 5320 0875 49

Posted on joulukuu 22, 2011, in Jäsentiedotteet, Uncategorized. Bookmark the permalink. Jätä kommentti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: