Rantapohja 26.5.2011
Kiiminki

Kiimingin lounaiskulman vesistöjen tilan parantamiseksi on perustettu Kiimingin–Jäälin vesienhoitoyhdistys. Uuden yhdistyksen toimialue kattaa Jäälinjärven ja muut Kiimingin alueet, joilta vedet virtaavat Jäälinojan kautta Kalimenjokeen.

Vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan vesistöjen kuntoa, jotta ne saataisiin paremmin virkistyskäyttöön. Samalla kohennetaan ympäristön viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta.

Noin kolme viikkoa sitten perustetussa yhdistyksessä on nyt kymmenkunta jäsentä. Perustajina on joukko jääliläisiä, jotka ovat toimineet vesistön puolesta jo vuosia.

— Kevään aikana totesimme, että tarvitaan rekisteröity taho asioita hoitamaan. Siis eräänlainen työrukkanen, vesienhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Eero Laine kertoo.

Vesistön tila kartoitetaan

Jäälinjärven vedet laskevat Jäälinojan kautta Kalimenjokeen. Eero Laine muistuttaa, että meneillään olevan Kalimenojan kunnostushankkeen onnistumismahdollisuudet ovat huonot, jos yläjuoksulta tulee lisää mutaa.

Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus on kartoittanut Jäälinjärven yläpuolisia alueita, joista kiintoainesta on tullut aiempien metsäojitusten takia. Laine kertoo, että kiintoaineksen tulomäärää tutkitaan nyt vesinäytteiden avulla.

— Ensin haluamme kartoittaa, mitä alueelle pitää tehdä. Vasta sitten laaditaan suunnitelmat, Laine korostaa.

Vesienhoitoyhdistys pyrkii käynnistämään kunnostushankkeita Kiimingin kunnan, ELY-keskuksen, metsäkeskuksen ja Kiimingin jakokunnan kanssa. Yhdistys on kutsunut nämä tahot yhteistyöryhmään, jonka ensimmäinen tehtävä on aloittaa suunnittelu.

Roskakalat pois nuotalla

Vesistön huono kunto näkyy esimerkiksi siinä, että Jäälinjärven vesi on ruskeaa. Lisäksi etenkin loppukesästä järvessä esiintyy liimalevää.

Pulmana on myös se, että Jäälinjärvessä on liikaa roskakaloja, kuten särkeä ja lahnaa. Eero Laineen mukaan roskakaloja aiotaan vähentää nuottaamalla.

Jos Jäälinjärveä ja sen lähivesistöjä aletaan tosissaan kunnostaa, kyse on isosta hankkeesta. Sen rahoitus ei ole vielä selvillä.

— Kunnan rahkeet eivät yksin riitä siihen, Laine tietää.

Hänen mukaansa ELY-keskus on yksi taho, jolta rahoitusta voisi saada. Lisäksi rahoitusta täytynee hakea valtiolta tai EU:lta.

Kosteikot yksi vaihtoehto

Vesistön kunnostuskeinoja ovat lähinnä kosteikoiden rakentaminen ja kuivattujen järvien ennallistaminen. Aluksi harkitaan kosteikoiden suunnittelua Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle.

Eero Laine korostaa, että kosteikot ovat yksi mahdollinen vaihtoehto. Vielä ei ole varmaa, tarvitseeko niitä muodostaa. Metsäkeskus tutkii yhä asiaa.

— Emme halua säikäyttää maanomistajia, Laine toteaa.

Hänen mukaansa yhdistys pitää tärkeänä vuoropuhelua alueen maanomistajien ja asukkaiden kanssa. Mahdolliset kosteikot tehdään alueille, jotka eivät ole hyötykäytössä.

Satu Niskanen / Rantapohja

Alkuperäinen artikkeli osoitteessa: http://www.rantapohja.fi/uutiset.php?article=JAALIIN-VESIENHOITOYHDISTY.html