Suunnitelma Jäälinojan valuma-alueen vesienhoidosta

Suunnittelualue käsittää kolme osa-aluetta:

  • Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue
  • Jäälinjärvi
  • Jäälinoja

Yhteistyöosapuolet:

  • Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
  • Kiimingin kunta
  • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
  • Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus
  • Kiimingin jakokunta
  • Oulun seudun ympäristötoimi

Osapuolten yhteistyö on organisoitu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunnaksi.

Toimenpiteet Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella

Jäälinojan vesistöalueen hydrologia poikkeaa luontaisesta tehokkaiden ojitusten seurauksena. Veden viipymä valuma-alueella on olennaisesti lyhentynyt ja luontaiset puhdistautumisprosessit heikentyneet. Valuma-alueelle suunniteltavien toimenpiteiden tavoitteena on lisätä veden viipymää aiheuttamatta merkittäviä menetyksiä metsätaloudelle. Toimenpiteitä ovat kosteikoiden rakentaminen, vesien pintavalunnan lisääminen sekä veden laadun tarkkailu.

Toimenpiteet vuonna 2011

  1. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus käynnistää luonnonhoitohankkeiden suunnittelun kuivatusvesien valunnan viivästämiseksi ja pintavalutuksen tehostamiseksi.
  2. Vesienhoitoyhdistys käynnistää yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa kahden monivaikutteisen kosteikon suunnittelun
  3. Saarisenojan ja Korteojan vedestä mitataan
  • kiintoaine kerran viikossa syyskuun loppuun
  • ravinteet, hehkutusjäännös kerran kuussa syyskuun loppuun
  • mikroskooppitutkimus veden kiintoaineesta kaksi kertaa

Toimenpiteet 2011 jälkeen

Luonnonhoitohankkeita toteutetaan valtion rahoituksen sallimassa aikataulussa (Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus). Kosteikoille hankitaan tarpeelliset vesioikeudelliset luvat ja rahoitus, minkä jälkeen hankkeet etenevät toteutukseen. Vedenlaadun tarkkailua jatketaan.

Toimenpiteet Jäälinjärvellä

Jäälinjärvellä tehtävät toimenpiteet jakautuvat toisaalta järven ekologian selvittämiseen ja toisaalta järven tilan parantamiseen biomanipulaation avulla. Ekologian selvittämisen tavoitteena on järven ongelmamekanismien ymmärtäminen. Biomanipulaatio tarkoittaa särkikalojen pyyntiä, mikä vähentää järven ravinteita ja tervehdyttää ravinnekiertoa.

Toimenpiteet vuonna 2011:

1. Veden laadun tarkkailu

  • Jäälinjärven valtakunnallinen havainnointi (ELY-keskus)
  • Lähtevä vesi (Jäälinoja):  kiintoaine kerran viikossa syyskuun loppuun
  • ravinteet, hehkutusjäännös kerran kuussa syyskuun loppuun

2. Pohjasedimenttitutkimus

3 pistettä, määritetään kerroksittain fosfori, rauta, orgaaninen ja epäorgaaninen aines, vesipitoisuus/huokoisuus sekä redox-potentiaali

3. Levälajimääritykset

Määritetään levälajit ja massa heinä-elokuussa kahden viikon välein (4 näytettä)

4. Kalastorakenteen selvittäminen

Kalastus koeverkkosarjalla heinä-elokuussa

5. Biomanipulaatio

Vähäarvoisen kalan nuottausta kesä- sekä elo-lokakuussa

6. Vesitaselaskenta

Järven tulevan ja lähtevän veden määrää sekä kiintoaineen ja ravinteiden määrää  seurataan

Toimenpiteet 2011 jälkeen

Selvitysten perusteella valitaan järven kunnostusmenetelmä, luodaan edellytyksiä toteuttamiselle ja rahoituksen järjestyessä toteutetaan kunnostus. Biomanipulaatiota jatketaan ainakin kolmena vuotena. Veden laadun tarkkailua jatketaan.

Jäälinoja

Laaditaan kuormitusselvitys, joka kattaa Jäälinjärveen laskevat vedet, Jäälinjärven lähivaluma-alueen sekä Jäälinojan alueen. Pääpaino selvityksessä on jäte- ja hulevesissä. Opinnäytetyönä laaditaan hule- ja jätevesien käsittelyn yleissuunnitelma. Työ käynnistetään vuonna 2011 ja saatetaan päätökseen vuonna 2012.  Jatkossa tehtävät toimenpiteet yhdistetään Kalimenjoen vesienhoitoon, jonka tavoitteena on nostaa Kalimenjoki vesienhoitolain mukaisesti tyydyttävästä tilasta hyvään ekologiseen tilaan.

Vesienhoitoyhdistyksen toiminnan aktivointi

Vesienhoitoa varten on perustettu Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, jonka toimialue on koko Jäälinojan valuma-alue. Yhdistys käynnistää näkyvän toimintansa Kiiminki-päivien yhteydessä, jolloin käynnistetään tiedotus ja jäsenhankinta. Yhdistys pitää yhteyttä viranomaisiin, maanomistajiin, asukkaisiin ja muihinkin sidosryhmiin, joita hankkeet saattavat koskea.

Suunnitelman rahoitus            

Huomattava osa suunnitelmasta toteutetaan vesienhoitoyhdistyksen talkootyönä. Ulkopuolisten kustannusten kattamiseen haetaan avustusta Kiimingin kunnalta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen odotetaan tekevän suunnittelutyötä valtion rahoituksella Kemera-lain (Kestävän metsätalouden rahoituslaki) nojalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: